Projektipäälliköiden osaamisenhallinnan mallin kehittäminen Fortumin Loviisan voimalaitokselle
Haapala, Mirja (2019)
Haapala, Mirja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905129315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905129315
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Fortumin Loviisan voimalaitoksen tulevaisuuden investointiprojektien johtamiseen liittyviä osaamistarpeita sekä luoda niiden pohjalta projektipäälliköiden osaamismalli ja osaamisen kehittämistä tukevia työkaluja.
Projektipäällikön työhön kohdistuvia osaamisvaatimuksia koottiin projekti- ja ydinvoima-alan standardeista ja muista kirjallisista lähteistä sekä Fortumin ydinvoimatoimintojen johtoa haastatellen. Vaatimukset jäsenneltiin projektipäällikön osaamismalliksi, joka koostuu viidestä osaamisalueesta ja jakautuu edelleen 29 osaamiselementtiin. Lisäksi opinnäytetyössä kehitettiin laaja ja suppea työkalu, joiden avulla yksittäisen projektipäällikön osaamista voidaan arvioida luotua osaamismallia vasten. Kirjallisuuden pohjalta koottiin yksinkertainen osaamisenhallinnan prosessi, jonka avulla projektiammattilaisten osaamisen kehittämistä on mahdollista suunnitella ja toteuttaa kohdeorganisaatiossa.
Opinnäytetyö toi näkyväksi, minkälaisia odotuksia projektipäällikön työhön kohdistuu. Projektipäällikön työ on vaativaa ja monialaista, ja projektien onnistumiseen vaikuttavat monenlaiset tietojen, taitojen ja ominaisuuksien yhdistelmät. Usein onnistuneen projektin taustalla ovat projektijohtamisen prosessien ja työkalujen hyvä hallinta sekä monipuoliset johtamis- ja vuorovaikutustaidot. Keskeinen johtopäätös opinnäytetyössä oli, että yksittäisen projektipäällikön on tärkeää tulla tietoiseksi omista vahvuuksistaan ja kehittymiskohteistaan, ja sen pohjalta koota omaan projektiinsa riittävästi sen onnistumista tukevia osaajia.
Toinen tärkeä johtopäätös oli, että projektiammattilaisten osaamista on syytä kehittää kokonaisuutena, yksilön ja organisaation tasolla. Olennaista on tunnistaa, että organisaation osaaminen syntyy yksilöiden kautta, jolloin on tärkeää kiinnittää huomiota tiedon jakamista ja kollektiivista rakentumista tukevien prosessien ja toimintatapojen kehittämiseen.
Kolmantena johtopäätöksenä oli, että projektiammattilaisten osaamisenhallinta täytyy kytkeä tiiviiksi osaksi organisaation strategista keskustelua: mitkä ovat kriittisiä ja ydinosaamisia ja miten niitä voidaan vaalia, kehittää ja lisätä? Projektiammattilaiset ovat keskustelun ytimessä, sillä onnistuneet projektit tukevat yhtiön strategian toteutumista, ja korkean luokan projektiosaaminen saattaa olla jatkossa myös kilpailuetua luova tekijä. Tästä syystä projektiammattilaisten osaamista tulee johtaa suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti: kuvata osaamisenhallinnan prosessi ja ottaa se tiiviiksi osaksi organisaation strategista ja operatiivista johtamista.
Projektipäällikön työhön kohdistuvia osaamisvaatimuksia koottiin projekti- ja ydinvoima-alan standardeista ja muista kirjallisista lähteistä sekä Fortumin ydinvoimatoimintojen johtoa haastatellen. Vaatimukset jäsenneltiin projektipäällikön osaamismalliksi, joka koostuu viidestä osaamisalueesta ja jakautuu edelleen 29 osaamiselementtiin. Lisäksi opinnäytetyössä kehitettiin laaja ja suppea työkalu, joiden avulla yksittäisen projektipäällikön osaamista voidaan arvioida luotua osaamismallia vasten. Kirjallisuuden pohjalta koottiin yksinkertainen osaamisenhallinnan prosessi, jonka avulla projektiammattilaisten osaamisen kehittämistä on mahdollista suunnitella ja toteuttaa kohdeorganisaatiossa.
Opinnäytetyö toi näkyväksi, minkälaisia odotuksia projektipäällikön työhön kohdistuu. Projektipäällikön työ on vaativaa ja monialaista, ja projektien onnistumiseen vaikuttavat monenlaiset tietojen, taitojen ja ominaisuuksien yhdistelmät. Usein onnistuneen projektin taustalla ovat projektijohtamisen prosessien ja työkalujen hyvä hallinta sekä monipuoliset johtamis- ja vuorovaikutustaidot. Keskeinen johtopäätös opinnäytetyössä oli, että yksittäisen projektipäällikön on tärkeää tulla tietoiseksi omista vahvuuksistaan ja kehittymiskohteistaan, ja sen pohjalta koota omaan projektiinsa riittävästi sen onnistumista tukevia osaajia.
Toinen tärkeä johtopäätös oli, että projektiammattilaisten osaamista on syytä kehittää kokonaisuutena, yksilön ja organisaation tasolla. Olennaista on tunnistaa, että organisaation osaaminen syntyy yksilöiden kautta, jolloin on tärkeää kiinnittää huomiota tiedon jakamista ja kollektiivista rakentumista tukevien prosessien ja toimintatapojen kehittämiseen.
Kolmantena johtopäätöksenä oli, että projektiammattilaisten osaamisenhallinta täytyy kytkeä tiiviiksi osaksi organisaation strategista keskustelua: mitkä ovat kriittisiä ja ydinosaamisia ja miten niitä voidaan vaalia, kehittää ja lisätä? Projektiammattilaiset ovat keskustelun ytimessä, sillä onnistuneet projektit tukevat yhtiön strategian toteutumista, ja korkean luokan projektiosaaminen saattaa olla jatkossa myös kilpailuetua luova tekijä. Tästä syystä projektiammattilaisten osaamista tulee johtaa suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti: kuvata osaamisenhallinnan prosessi ja ottaa se tiiviiksi osaksi organisaation strategista ja operatiivista johtamista.