Huom! Theseus-tuen yhteydenotto on poissa käytöstä teknisten huoltotöiden takia 11.–15.10.2019. Ongelmatilanteessa ota yhteyttä oman ammattikorkeakoulun kirjastoon.
Attention! Theseus Support e-mail is out of use 11.–15.10.2019. In case of problems please contact your own UAS Library.
OBS! Theseus Support e-post är ur användning 11.–15.10.2019. Om du har problem, vänligen kontakta ditt eget UAS-bibliotek.
Hirsitalojen ilmanvaihto
Rusila, Tanja (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905017089
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905017089
Tiivistelmä
Vuoden 2018 alusta voimaan tullut Ympäristöministeriön asetus (1009/2017) uuden rakennuksen sisäilmasta ja ilmavaihdosta sai aikaan muutoksia ilmanvaihdon suunnittelussa ja toteutuksessa. Asetus on velvoittava suunniteltaessa uuden rakennuksen ilmanvaihtoa. Uudistuksen myötä vertailukohteiksi tutkimukseen valittiin painovoimainen ja koneellinen ilmanvaihto. Tavoitteena oli tutkia näiden kahden menetelmän soveltuvuutta hirsitaloon. Työ on tarkoitettu osaltaan nykytilanteen
selvittämiseen ja ihmisten tietoisuuden lisäämiseen.
Käsiteltävänä ovat hirsirakentamisen historia, toimintaperiaate ja nykytilanne. Ilmanvaihtomenetelmistä tuodaan vastaavasti esille historiaan, kehitykseen, nykymääräyksiin ja toteutettavuuteen liittyviä asioita. Osaksi työn tietoperustaa otettiin myös automaatio, jonka käyttö ilmanvaihdon yhteydessä on jatkuvassa kasvussa.
Työn toimeksiantaja on tunnettu suomalainen hirsitalovalmistaja Kontiotuote Oy. Toteutus aloitettiin perehtymällä hirsirakentamiseen ja ilmanvaihtomenetelmiin eri tietolähteiden avulla. Nykytilanteen selvittämiseksi laadittiin kaksi kyselytutkimusta. Kyselyihin saatiin vastauksia ympäri Suomea, ikähaitariltaan 18-60 vuotiailta henkilöiltä. Ensimmäinen kysely keräsi 200 vastausta ja toinen 90. Kyselyiden perimmäinen tarkoitus oli kartoittaa ihmisten tiedon tasoa, käsitystä hirsitalojen terveellisyydestä sekä kiinnostusta painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Vastausten perusteella kävi ilmi, että painovoimainen ilmanvaihto kiinnostaa hirsitalojen rakentajia ja valmistajia edelleen.
Asiantuntijalausuntoja saatiin seitsemältä hirsitalovalmistajalta sekä kahdelta LVI-alan asiantuntijalta. Asiantuntijalausuntojen pohjalta saatiin tieto, että molemmat vaihtoehdot ovat toteutettavissa nykymääräysten mukaisesti. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että valinta näiden kahden vaihtoehdon välillä tapahtuu asiakkaan toiveiden mukaisesti, mutta siihen vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti rakennuspaikan sijainti, arkkitehtuuri, rakennusvalvonnan määräykset, ympäristön pölyisyys sekä käyttäjän aktiivisuus ja tarpeet.
selvittämiseen ja ihmisten tietoisuuden lisäämiseen.
Käsiteltävänä ovat hirsirakentamisen historia, toimintaperiaate ja nykytilanne. Ilmanvaihtomenetelmistä tuodaan vastaavasti esille historiaan, kehitykseen, nykymääräyksiin ja toteutettavuuteen liittyviä asioita. Osaksi työn tietoperustaa otettiin myös automaatio, jonka käyttö ilmanvaihdon yhteydessä on jatkuvassa kasvussa.
Työn toimeksiantaja on tunnettu suomalainen hirsitalovalmistaja Kontiotuote Oy. Toteutus aloitettiin perehtymällä hirsirakentamiseen ja ilmanvaihtomenetelmiin eri tietolähteiden avulla. Nykytilanteen selvittämiseksi laadittiin kaksi kyselytutkimusta. Kyselyihin saatiin vastauksia ympäri Suomea, ikähaitariltaan 18-60 vuotiailta henkilöiltä. Ensimmäinen kysely keräsi 200 vastausta ja toinen 90. Kyselyiden perimmäinen tarkoitus oli kartoittaa ihmisten tiedon tasoa, käsitystä hirsitalojen terveellisyydestä sekä kiinnostusta painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Vastausten perusteella kävi ilmi, että painovoimainen ilmanvaihto kiinnostaa hirsitalojen rakentajia ja valmistajia edelleen.
Asiantuntijalausuntoja saatiin seitsemältä hirsitalovalmistajalta sekä kahdelta LVI-alan asiantuntijalta. Asiantuntijalausuntojen pohjalta saatiin tieto, että molemmat vaihtoehdot ovat toteutettavissa nykymääräysten mukaisesti. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että valinta näiden kahden vaihtoehdon välillä tapahtuu asiakkaan toiveiden mukaisesti, mutta siihen vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti rakennuspaikan sijainti, arkkitehtuuri, rakennusvalvonnan määräykset, ympäristön pölyisyys sekä käyttäjän aktiivisuus ja tarpeet.