Ympäristöterveydenhuollon toiminnanohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmä – VATI : Käyttäjätyytyväisyystutkimus
Kapanen, Mia (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139553
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139553
Tiivistelmä
Valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon toiminnanohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmä – VATI otettiin käyttöön tammikuussa 2019. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin VATIn kehitystyön onnistumista. Onnistumisen mittarina käytettiin VATI-tietojärjestelmän loppukäyttäjän käyttäjätyytyväisyyttä. Tutkimus tehtiin lähettämällä sähköinen kysely ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden henkilöstölle helmikuussa 2019, kun tietojärjestelmä oli ollut käytössä neljä viikkoa.
Strukturoitu kysely laadittiin kolmen eri tietojärjestelmien käyttäjätyytyväisyyden teoreettisten mittaamismallien osia yhdistelemällä. Kysely koostui väittämistä, joihin oli valmiit vastausvaihtoehdot. Lisäksi vastauksia sai perustella sanallisesti. Kyselyssä tiedusteltiin järjestelmän laatuun, informaation laatuun, koettuun helppokäyttöisyyteen ja koettuun hyödyllisyyteen liittyviä asioita sekä koulutuksen, ohjeistuksen ja käyttäjätuen riittävyyttä. Kyselyn lopussa tiedusteltiin vastaajan taustatietoja.
VATI-käyttäjätyytyväisyys on ollut alhaisella tasolla helmi-maaliskuussa 2019. Tietojärjestelmä ei ollut käyttökelpoinen valvonnan työkalu keskeneräisyytensä vuoksi. Kyselyn perusteella käyttäjätyytyväisyyden keskiarvo oli 1,6 asteikon ollessa 1–5. Voimakkaimmin käyttäjätyytyväisyyttä muodostivat tietojärjestelmän koettu hyödyllisyys (ka 1,7), koettu helppokäyttöisyys (ka 2,7) ja informaation laatu (ka 2,4). Myös järjestelmän laadun (ka 1,8) osalta käyttäjätyytyväisyys on ollut alhainen. Koulutus, ohjeistus ja käyttäjätuki sai helppokäyttöisyyden kanssa parhaimmat keskiarvot (ka 2,7), mutta sillä on pienin vaikutus tietojärjestelmän käyttäjätyytyväisyyteen. VATI-käyttäjätyytyväisyyttä voidaan parantaa ensisijaisesti parantamalla käyttäjien kokemaa hyödyllisyyttä ja helppokäyttöisyyttä sekä informaation laatua. Jotta järjestelmää ylipäätään voisi käyttää valvonnan työkaluna, järjestelmän laatuun liittyvät puutteellisuudet on ensin korjattava. Vastaajilta saatiin runsaasti korjaus- ja kehittämisehdotuksia, jotka huomioimalla voidaan käyttäjätyytyväisyyttä parantaa. Myös koulutusta, ohjeistusta ja käyttäjätukea kaivattiin lisää, mutta sillä ei pystytä parantamaan käyttäjätyytyväisyyttä yhtä hyvin kuin muita järjestelmän ominaisuuksia parantamalla.
Tutkimuksessa saatiin vastaukset tutkimusongelmiin. Tietojärjestelmän ylläpitäjä sai laajasti tietoon käyttäjien korjaus- ja kehittämisehdotukset, jotka olisivat muutoin osittain jääneet pimentoon. National resource planning and information management system (VATI) in environmental health care was introduced in January 2019. The objective of the thesis was to study how well the development of the information system succeed. End user satisfaction with the information system was used as a measure to evaluate the success of the development. The survey was conducted by sending a query to the personnel in environmental health care in February 2019, when the system had been in use for four weeks.
The structured query was compiled by combining different parts from three different theories of measuring end user satisfaction. The query consisted of claims that had pre-set answer options. Voluntarily answers could be clarified in writing. The query consisted of system quality, information quality, perceived ease of use, perceived usefulness and adequacy of training, guides and user support. Background information about the respondents was also gathered.
The VATI end user satisfaction had been at low level after four weeks of use. The information system could not be described as usable instrument in environmental health care because of its incompleteness. Based on the query the end user satisfaction mean was 1.6 with a scale of 1–5. The parts that creates user satisfaction the most are perceived usefulness (mean 1.7), perceived ease of use (mean 2.7) and information quality (mean 2.4). The mean of system quality was also at low level (1.8). The adequacy of training, guides and user support (mean 2.7), had the lowest effect on end user satisfaction.
End user satisfaction can be improved primarily by improving usefulness, ease of use and information quality. But the deficiencies of the system must be repaired first in order to use the system overall. As a result, a lot of repair and improving suggestions were gathered and by paying attention to them end user satisfaction can be improved considerably. More training, guiding and user support are needed, but they do not create end user satisfaction as strongly as the other features of the system.
The study gave answers to the research questions. The administrator of the information system got extensive repair and improvement suggestions from the users that otherwise could have partly gone unnoticed.
Strukturoitu kysely laadittiin kolmen eri tietojärjestelmien käyttäjätyytyväisyyden teoreettisten mittaamismallien osia yhdistelemällä. Kysely koostui väittämistä, joihin oli valmiit vastausvaihtoehdot. Lisäksi vastauksia sai perustella sanallisesti. Kyselyssä tiedusteltiin järjestelmän laatuun, informaation laatuun, koettuun helppokäyttöisyyteen ja koettuun hyödyllisyyteen liittyviä asioita sekä koulutuksen, ohjeistuksen ja käyttäjätuen riittävyyttä. Kyselyn lopussa tiedusteltiin vastaajan taustatietoja.
VATI-käyttäjätyytyväisyys on ollut alhaisella tasolla helmi-maaliskuussa 2019. Tietojärjestelmä ei ollut käyttökelpoinen valvonnan työkalu keskeneräisyytensä vuoksi. Kyselyn perusteella käyttäjätyytyväisyyden keskiarvo oli 1,6 asteikon ollessa 1–5. Voimakkaimmin käyttäjätyytyväisyyttä muodostivat tietojärjestelmän koettu hyödyllisyys (ka 1,7), koettu helppokäyttöisyys (ka 2,7) ja informaation laatu (ka 2,4). Myös järjestelmän laadun (ka 1,8) osalta käyttäjätyytyväisyys on ollut alhainen. Koulutus, ohjeistus ja käyttäjätuki sai helppokäyttöisyyden kanssa parhaimmat keskiarvot (ka 2,7), mutta sillä on pienin vaikutus tietojärjestelmän käyttäjätyytyväisyyteen. VATI-käyttäjätyytyväisyyttä voidaan parantaa ensisijaisesti parantamalla käyttäjien kokemaa hyödyllisyyttä ja helppokäyttöisyyttä sekä informaation laatua. Jotta järjestelmää ylipäätään voisi käyttää valvonnan työkaluna, järjestelmän laatuun liittyvät puutteellisuudet on ensin korjattava. Vastaajilta saatiin runsaasti korjaus- ja kehittämisehdotuksia, jotka huomioimalla voidaan käyttäjätyytyväisyyttä parantaa. Myös koulutusta, ohjeistusta ja käyttäjätukea kaivattiin lisää, mutta sillä ei pystytä parantamaan käyttäjätyytyväisyyttä yhtä hyvin kuin muita järjestelmän ominaisuuksia parantamalla.
Tutkimuksessa saatiin vastaukset tutkimusongelmiin. Tietojärjestelmän ylläpitäjä sai laajasti tietoon käyttäjien korjaus- ja kehittämisehdotukset, jotka olisivat muutoin osittain jääneet pimentoon.
The structured query was compiled by combining different parts from three different theories of measuring end user satisfaction. The query consisted of claims that had pre-set answer options. Voluntarily answers could be clarified in writing. The query consisted of system quality, information quality, perceived ease of use, perceived usefulness and adequacy of training, guides and user support. Background information about the respondents was also gathered.
The VATI end user satisfaction had been at low level after four weeks of use. The information system could not be described as usable instrument in environmental health care because of its incompleteness. Based on the query the end user satisfaction mean was 1.6 with a scale of 1–5. The parts that creates user satisfaction the most are perceived usefulness (mean 1.7), perceived ease of use (mean 2.7) and information quality (mean 2.4). The mean of system quality was also at low level (1.8). The adequacy of training, guides and user support (mean 2.7), had the lowest effect on end user satisfaction.
End user satisfaction can be improved primarily by improving usefulness, ease of use and information quality. But the deficiencies of the system must be repaired first in order to use the system overall. As a result, a lot of repair and improving suggestions were gathered and by paying attention to them end user satisfaction can be improved considerably. More training, guiding and user support are needed, but they do not create end user satisfaction as strongly as the other features of the system.
The study gave answers to the research questions. The administrator of the information system got extensive repair and improvement suggestions from the users that otherwise could have partly gone unnoticed.