Keskeneräinen tuotanto ja virtaustehokkuus: Havainnollistaminen Tuotantopelin avulla
Kivinen, Tatu (2019)
Kivinen, Tatu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905149582
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905149582
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Tuotantopelin, opinnäytetyötä varten kehitetyn oppimis- ja valmennustyökalun, soveltuvuutta keskeneräisen tuotannon, virtaustehokkuuden ja materiaalien virtausten ilmiöiden havainnollistamiseen. Tarkoituksena oli saada tietoa pelin toimivuudesta ja saada siitä käyttökelpoinen paketti yritysasiakkaiden valmennukseen.
Opinnäytetyötä lähestyttiin tapaustutkimuksen tutkimusstrategialla. Tutkimus- ja aineistonhankintamenetelminä olivat Tuotantopelin avulla saadut tulokset, pelitilanteiden havainnointi ja kertomusmenetelmä peliin osallistuneiden raporteista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui keskeneräisen tuotannon ja virtaustehokkuuden näkökulmasta erilaisten tuotannon dynamiikkaan vaikuttavien lakien ja tehokkuusmallien, lean-filosofian eräiden keskeisten periaatteiden ja virtauksen luomisen työkalujen osalta.
Tutkimuksen empiriaosuudessa tutkittiin, kuinka keskeneräisen tuotannon ja materiaalien virtausten ilmiöitä pelin avulla voitiin havainnollistaa, mitkä olivat keskeisimpiä tekijöitä ilmiöille ja kuinka osallistujat ymmärsivät ilmiöitä ja niiden vaikutuksia. Tuotantopeliä pelasi Xamkin neljä logistiikan opiskelijaryhmää kahtena eri päivänä. Pelillä voitiin osoittaa useilla menetelmillä ja työkaluilla vaikutuksia mm. keskeneräisen tuotannon ja läpimenoaikojen suhteen. Keskeisimpiä selittäviä tekijöitä ilmiöille olivat erilaiset tuotannon dynamiikkaan vaikuttavat lait. Pelipäivien ja raporttien tulosten perusteella osallistujat oppivat käytännönläheisellä ja mielekkäällä tavalla erilaisia tuotannonohjaukseen ja materiaalivirtaukseen vaikuttavia työkaluja. Tuotantopeli osoitti olevan toimiva työkalu keskeneräisen tuotannon ja virtaustehokkuuden ilmiöiden havainnollistamisessa ja kouluttamisessa jo sellaisenaan, vaikkakaan kaizenin, jatkuvan parantamisen hengessä, jatkokehittämistä ei kannata unohtaa. Kolmen eri tutkimus- ja aineistonhankintamenetelmän avulla saadut tiedot tukivat toisiaan ja vahvistivat tutkimuksen luotettavuutta. Työtä voidaan pitää hyvin onnistuneena, sillä tavoitteeseen päästiin ja tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset.
Opinnäytetyötä lähestyttiin tapaustutkimuksen tutkimusstrategialla. Tutkimus- ja aineistonhankintamenetelminä olivat Tuotantopelin avulla saadut tulokset, pelitilanteiden havainnointi ja kertomusmenetelmä peliin osallistuneiden raporteista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui keskeneräisen tuotannon ja virtaustehokkuuden näkökulmasta erilaisten tuotannon dynamiikkaan vaikuttavien lakien ja tehokkuusmallien, lean-filosofian eräiden keskeisten periaatteiden ja virtauksen luomisen työkalujen osalta.
Tutkimuksen empiriaosuudessa tutkittiin, kuinka keskeneräisen tuotannon ja materiaalien virtausten ilmiöitä pelin avulla voitiin havainnollistaa, mitkä olivat keskeisimpiä tekijöitä ilmiöille ja kuinka osallistujat ymmärsivät ilmiöitä ja niiden vaikutuksia. Tuotantopeliä pelasi Xamkin neljä logistiikan opiskelijaryhmää kahtena eri päivänä. Pelillä voitiin osoittaa useilla menetelmillä ja työkaluilla vaikutuksia mm. keskeneräisen tuotannon ja läpimenoaikojen suhteen. Keskeisimpiä selittäviä tekijöitä ilmiöille olivat erilaiset tuotannon dynamiikkaan vaikuttavat lait. Pelipäivien ja raporttien tulosten perusteella osallistujat oppivat käytännönläheisellä ja mielekkäällä tavalla erilaisia tuotannonohjaukseen ja materiaalivirtaukseen vaikuttavia työkaluja. Tuotantopeli osoitti olevan toimiva työkalu keskeneräisen tuotannon ja virtaustehokkuuden ilmiöiden havainnollistamisessa ja kouluttamisessa jo sellaisenaan, vaikkakaan kaizenin, jatkuvan parantamisen hengessä, jatkokehittämistä ei kannata unohtaa. Kolmen eri tutkimus- ja aineistonhankintamenetelmän avulla saadut tiedot tukivat toisiaan ja vahvistivat tutkimuksen luotettavuutta. Työtä voidaan pitää hyvin onnistuneena, sillä tavoitteeseen päästiin ja tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset.