Nopeusvoimaperiaatteella suoritetun voimaharjoittelun vaikutus aivohalvauskuntoutujan alaraajojen voimaominaisuuksiin ja sykereaktioon

Abstract

Tutkimuksessa on seurattu vuoden 2008 aikana terveyskeskuksen maksusitoumuk-sella ”neurologisissa kuntosaliryhmissä” harjoitelleiden, 13 kuntoutujan, alaraajojen voimaominaisuuksien ja sykereaktioiden muutoksia harjoittelujaksojen aikana. Kun-toutujat harjoittelivat kahden fysioterapeutin ohjaamina eri harjoittelumenetelmillä. Toinen menetelmistä perustui terveyskeskuksessa käytössä olevaan harjoittelumalliin ja toinen tutkijan ohjaamaan yksilölliseen testaukseen perustuvaan nopeusvoi-maperiaatteella suoritettuun harjoitteluun. Tavoitteena oli verrata käytettyjen harjoit-telumenetelmien vaikutuksia aivohalvauskuntoutujien alaraajojen voimaominai-suuksiin ja sykereaktioon. Voimaominaisuuksien testaus sisälsi alaraajojen polven ojennusliikkeen maksimi-voimatestin ja maksimitoistoperusteisen voimakestävyystestin. Maksimivoimatestissä mitattiin ykkösmaksimi (1RM) kiloina (kg) ja siitä laskettiin kehon painoon suh-teutettu ykkösmaksimitulos (1RM-index, kg/kg). Toisena osiona suoritettiin voima-kestävyystesti, josta laskettiin: kokonaistoistot, suoritukseen kulunut aika ja toistot 15 sekunnin välein, sekä lopetussyke jokaisen liikkeen lopussa. Tutkimuksen perusteella voidaan suositella testausta ja nopeusvoimaperiaatteella suoritettua voimaominaisuuksien harjoittelua. Testaus antaa tietoa kuntoutujan voi-maominaisuuksien kehittymisestä. Tulokset ovat vertailukelpoisia aikaisempiin suo-rituksiin ja tuloksiin. Harjoittelu on sovellettavissa eri liikkeisiin ja toimintoihin. Testaus ja harjoittelu voidaan suorittaa eri ympäristöissä, vapailla ja kiinteillä pai-noilla. Tuloksista saadaan näyttöön perustuvaa tietoa harjoittelun tehokkuudesta, jota voidaan esittää kuntoutuksesta päättäville tahoille.

The aim of this study was to investigate the effects of strength testing and training in two different training methods used in Lohja health care center. One group used the common method in training and the other group used training done with velocity-power-principle on muscle strength. The hearth rate was also measured during the tests. The study took place during year 2008. The study included thirteen stroke patients. Exercise training was done once a week for 18-20 weeks.

Measurements: The strength tests included 1RM –test, repetition maximum test, and 1RM –index. 1 RM was measured and 1 RM –index (1RM adjusted according body weight) was calculated. Further, a capacity index (repetitions multiplied by resistance and divided by body weight) and an anerobic capacity index (according time) were calculated. Also power (W) was calculated and repetitions in every 15 seconds. Hearth rate was recorded during the test.

Results: There were some good improvements in the results although some results did not improve. Best improvements (113,3%) were measured at results for the paretic leg. These patients had trained in the velocity-power principle group.

Improvements in heart rate during strength testing: in the strength test of the paretic leg the heart rate increased to the same level as it was in testing of non-paretic leg before training