Transsukupuolisten toiminnallisten oikeuksien toteutuminen Suomessa
Kemppainen, Hannele (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109037
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109037
Tiivistelmä
Suomalainen translaki (563/2002) on herättänyt keskustelua sekä Suomessa että ulkomailla useamman vuoden ajan. Sen vaikutuksia transsukupuolisten toiminnan mahdollisuuksiin ei oltu aikaisemmin tutkittu Suomessa toimintatieteiden näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituk-sena oli selvittää, toteutuvatko transsukupuolisten toiminnalliset oikeudet Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda toimintatieteellinen näkökulma jo kauan kestäneeseen keskusteluun.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus. Menetelmänä käytettiin teorialähtöistä vertailevaa tutkimusta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia ja teemoittelua. Aineistoa vertailtiin toiminnallisen oikeudenmukaisuuden mallin (Townsend & Wilcock 2004) teoriaan, jolloin analyysia tehtiin tunnistaen aineistosta viitteitä toiminnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta.
Teemoittelun tuloksena tunnistettiin aineistosta viisi teemaa: sterilisaatiopakko, täysi-ikäisyyden vaade, juridisen sukupuolen riippuvuus lääketieteellisestä prosessista, syrjintä ja kaksisukupuolijärjestelmä. Ne luokiteltiin ilmentävän kolmea toiminnallisen epäoikeudenmukaisuuden muotoa: toiminnallista marginalisaatiota, deprivaatiota ja vieraantumista.
Toiminnallisten epäoikeudenmukaisuuksien ilmenemisen voitiin aineiston perusteella todeta johtuvan nykyisestä translaista sekä länsimaiselle yhteiskunnalle tyypillisestä kaksisukupuolijärjestelmästä, mitkä rajoittavat transsukupuolisten toiminnan mahdollisuuksia jättäessään huomioimatta sukupuolen ominaisuuden.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus. Menetelmänä käytettiin teorialähtöistä vertailevaa tutkimusta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia ja teemoittelua. Aineistoa vertailtiin toiminnallisen oikeudenmukaisuuden mallin (Townsend & Wilcock 2004) teoriaan, jolloin analyysia tehtiin tunnistaen aineistosta viitteitä toiminnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta.
Teemoittelun tuloksena tunnistettiin aineistosta viisi teemaa: sterilisaatiopakko, täysi-ikäisyyden vaade, juridisen sukupuolen riippuvuus lääketieteellisestä prosessista, syrjintä ja kaksisukupuolijärjestelmä. Ne luokiteltiin ilmentävän kolmea toiminnallisen epäoikeudenmukaisuuden muotoa: toiminnallista marginalisaatiota, deprivaatiota ja vieraantumista.
Toiminnallisten epäoikeudenmukaisuuksien ilmenemisen voitiin aineiston perusteella todeta johtuvan nykyisestä translaista sekä länsimaiselle yhteiskunnalle tyypillisestä kaksisukupuolijärjestelmästä, mitkä rajoittavat transsukupuolisten toiminnan mahdollisuuksia jättäessään huomioimatta sukupuolen ominaisuuden.