Sähköinen taloushallinnon raportointi yrityksen johdolle
Mäkelä, Katriina; Liimatainen, Marjut (2010)
Mäkelä, Katriina
Liimatainen, Marjut
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061812381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061812381
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yritysten talousjohtajien näkemyksiä talousraportoinnin nyky-tilasta ja tulevaisuudesta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään yritysjohdon mielestä tärkeimmät mittarit sekä oleellisin tieto, jota he haluavat taloushallinnon raporteilta avuksi päätöksenteossaan. Lisäksi selvitettiin, minkälaista vastaajien sen hetkinen raportointi oli, olivatko he tyytyväisiä rapor-tointiinsa ja olisiko heillä kehitysideoita raportoinnin suhteen. Raportointia arvioitiin mm. tietosisäl-lön, ulkoasun, saatavuuden ja muokattavuuden suhteen.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus, mutta työ sisälsi myös kvantitatiivisen tut-kimuksen piirteitä. Teoreettisessa viitekehyksessä käytiin läpi raportointia yleensä, sähköisen talo-ushallinnon mahdollisuuksia sekä strategisen laskentatoimen merkitystä yritysten johdolle. Tutki-mustapana käytettiin sähköistä web-lomakekyselyä. Kysely haluttiin suunnata Itella konsernin ja Itella Tuottotiedon suurimmille asiakkaille.
Työ osoitti, että taloushallinnon raportit ovat tärkeitä työvälineitä yritysjohtajien työnteossa ja silloin niihin täytyy silloin panostaa sen mukaisesti. Suurin osa vastaajista oli suhteellisen tyytyväisiä sen hetkiseen raportointiinsa, mutta parannettavaa löytyisi ainakin raporttien muokattavuudesta, ulkoasusta ja välitystavasta. Tärkeimmiksi mittareiksi nousivat tunnusluvut, kuten liikevaihto, henki-löstökulut ja tulos, jotka kertovat yritysjohtajille paljon jo pelkkinä lukuina.
Yritysjohtajat tarvitsevat nykyään yhä ajantasaisempaa tietoa. Tästä syystä raportoinnin tulee olla nopeaa ja suhteellisen automatisoitua. Yritykset saavat tietoa paljon, ja myös tämä aiheuttaa ongelmia raportoinnissa. Raportoinnin tulee olla selkeää ja helposti muokattavaa. Dashboard-tyyppisen raportoinnin esitystapa on visuaalinen sisältäen esimerkiksi nopeusmittareita. Tämän tyylinen raportointi on kuitenkin suhteellisen vierasta. Tämä osoittaa sen, että seuraava tutkimuskohde voisi olla tutkimus Dashboard-tyyppisen raportoinnin tarpeellisuudesta tai tunnettavuudesta.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus, mutta työ sisälsi myös kvantitatiivisen tut-kimuksen piirteitä. Teoreettisessa viitekehyksessä käytiin läpi raportointia yleensä, sähköisen talo-ushallinnon mahdollisuuksia sekä strategisen laskentatoimen merkitystä yritysten johdolle. Tutki-mustapana käytettiin sähköistä web-lomakekyselyä. Kysely haluttiin suunnata Itella konsernin ja Itella Tuottotiedon suurimmille asiakkaille.
Työ osoitti, että taloushallinnon raportit ovat tärkeitä työvälineitä yritysjohtajien työnteossa ja silloin niihin täytyy silloin panostaa sen mukaisesti. Suurin osa vastaajista oli suhteellisen tyytyväisiä sen hetkiseen raportointiinsa, mutta parannettavaa löytyisi ainakin raporttien muokattavuudesta, ulkoasusta ja välitystavasta. Tärkeimmiksi mittareiksi nousivat tunnusluvut, kuten liikevaihto, henki-löstökulut ja tulos, jotka kertovat yritysjohtajille paljon jo pelkkinä lukuina.
Yritysjohtajat tarvitsevat nykyään yhä ajantasaisempaa tietoa. Tästä syystä raportoinnin tulee olla nopeaa ja suhteellisen automatisoitua. Yritykset saavat tietoa paljon, ja myös tämä aiheuttaa ongelmia raportoinnissa. Raportoinnin tulee olla selkeää ja helposti muokattavaa. Dashboard-tyyppisen raportoinnin esitystapa on visuaalinen sisältäen esimerkiksi nopeusmittareita. Tämän tyylinen raportointi on kuitenkin suhteellisen vierasta. Tämä osoittaa sen, että seuraava tutkimuskohde voisi olla tutkimus Dashboard-tyyppisen raportoinnin tarpeellisuudesta tai tunnettavuudesta.