Sähkömoottorikokoonpanon kehittäminen: AL1A-kokoonpanolinjan tuottavuuden, turvallisuuden sekä ergonomian kehittäminen
Hakoniemi, Antti (2019)
Hakoniemi, Antti
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052111091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052111091
Tiivistelmä
Työn toimeksiantajana toimi ABB Oy, Motors & Generators Vaasan yksikkö. Työssä suunniteltiin layout-muutos Vaasan sähkömoottorikokoonpanolinjalle. Kokoonpanolinjan layout-muutos todettiin tarpeelliseksi yrityksen sisäisessä Lean-toimintaan liittyvässä Kaizen-pajassa.
Tavoitteena oli parantaa kokoonpanolinjan tuottavuutta ja virtausta ja vähentää pullonkaulojen muodostumista eri työvaiheissa. Suurin syy kokoonpanolinjan pullonkaulan aiheutumiseen oli tuotteiden vaihtelu, sillä suuri osa kokoonpanolinjalla valmistettavista moottoreista on asiakkaan tarpeiden mukaisia mittatilaustöitä. Virtaustehokkuuden parantamisessa keskityttiin pääosin vaihtelun ja hukan vähentämiseen, ei niinkään itse työn nopeuttamiseen. Lisäksi tavoitteina oli parantaa turvallisuutta ja ergonomiaa. Tärkeänä työkaluna tässä toimi Lean 5S-menetelmä.
Kokoonpanolinjasta suunniteltiin kaksi vaihtoehtoista layout-mallia. Tärkein muutos oli turhien nostojen ja siirtojen vähentäminen. Tämä korjattiin uusissa layouteissa vaunukuljettimilla. Lisäksi työläimpään liitäntätyövaiheeseen lisättiin nostopöytiä, joilla parannettiin ergonomiaa ja vähennettiin työvaiheen pullonkaulan muodostumista. Liitäntätyövaiheen toimintaa helpotettiin myös lisäämällä osavarastoja lähemmäksi työvaihetta. Tällä vähennettiin turhaa liikettä ja tavaroiden etsimistä.
Tavoitteena oli parantaa kokoonpanolinjan tuottavuutta ja virtausta ja vähentää pullonkaulojen muodostumista eri työvaiheissa. Suurin syy kokoonpanolinjan pullonkaulan aiheutumiseen oli tuotteiden vaihtelu, sillä suuri osa kokoonpanolinjalla valmistettavista moottoreista on asiakkaan tarpeiden mukaisia mittatilaustöitä. Virtaustehokkuuden parantamisessa keskityttiin pääosin vaihtelun ja hukan vähentämiseen, ei niinkään itse työn nopeuttamiseen. Lisäksi tavoitteina oli parantaa turvallisuutta ja ergonomiaa. Tärkeänä työkaluna tässä toimi Lean 5S-menetelmä.
Kokoonpanolinjasta suunniteltiin kaksi vaihtoehtoista layout-mallia. Tärkein muutos oli turhien nostojen ja siirtojen vähentäminen. Tämä korjattiin uusissa layouteissa vaunukuljettimilla. Lisäksi työläimpään liitäntätyövaiheeseen lisättiin nostopöytiä, joilla parannettiin ergonomiaa ja vähennettiin työvaiheen pullonkaulan muodostumista. Liitäntätyövaiheen toimintaa helpotettiin myös lisäämällä osavarastoja lähemmäksi työvaihetta. Tällä vähennettiin turhaa liikettä ja tavaroiden etsimistä.