Viallisen anodin hylkäys konenäöllä
Rostedt, Niko (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052010804
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052010804
Tiivistelmä
Boliden Harjavalta Oy:n Porin kuparielektrolyysiin saapuvat kuparianodit nostetaan nosturilla prepille (preparation machine), jonka läpi anodit ajetaan. Kone osaa hylätä tietyllä tapaa vialliset anodit, muttei kaikkia. Siispä työntekijät maalaavat junassa havaitsemansa viallisten anodien korvat spraymaalilla ja koneen käyttäjä hylkää havaitsemansa maalatun korvan painamalla koneen ohjauspöydässä olevaa nappulaa.
Näkymä valvomosta koneelle ei ole mitenkään hyvä, siispä maalatun korvan havaitsemiseen mietittiin toista tapaa ja vastausta haettiin konenäöstä. Tässä opinnäytetyössä suunniteltiin konenäköjärjestelmä, joka tunnistaisi anodin korvan ja siihen maalatun spraymaalimerkin värin. Järjestelmä osaisi siis hylätä viallisen anodin automaattisesti ja jättää tietokantaan aikaleiman lisäksi merkinnän hylkäyksen syystä, joka oli yksi halutuista ominaisuuksista, jotta voitaisiin seurata paremmin hylkäykseen johtaneita syitä.
Järjestelmästä tehtiin demoversio, jonka perusteella pystytiin päättelemään järjestelmän kannattavuus. Värin tunnistusta, kameran sijaintia ja valaistusta päästiin testaamaan käytännössä. Näiden lisäksi kameran ohjelma tehtiin onnistuneesti valmiiksi. Ainoastaan liitännät logiikkaan jätettiin teoriatasolle.
Näkymä valvomosta koneelle ei ole mitenkään hyvä, siispä maalatun korvan havaitsemiseen mietittiin toista tapaa ja vastausta haettiin konenäöstä. Tässä opinnäytetyössä suunniteltiin konenäköjärjestelmä, joka tunnistaisi anodin korvan ja siihen maalatun spraymaalimerkin värin. Järjestelmä osaisi siis hylätä viallisen anodin automaattisesti ja jättää tietokantaan aikaleiman lisäksi merkinnän hylkäyksen syystä, joka oli yksi halutuista ominaisuuksista, jotta voitaisiin seurata paremmin hylkäykseen johtaneita syitä.
Järjestelmästä tehtiin demoversio, jonka perusteella pystytiin päättelemään järjestelmän kannattavuus. Värin tunnistusta, kameran sijaintia ja valaistusta päästiin testaamaan käytännössä. Näiden lisäksi kameran ohjelma tehtiin onnistuneesti valmiiksi. Ainoastaan liitännät logiikkaan jätettiin teoriatasolle.