Miksi suomalaiset draamatuotannot jäävät ilman EU:n televisiolevitystukea?
Myllykangas, Piia (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052111082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052111082
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä ”Miksi suomalaiset draamatuotannot jäävät ilman EU:n televisiolevitystukea?” selvitetään, miksi suomalaiset draamatuotannot menestyvät huonosti kilpailussa Euroopan komission myöntämästä televisiolevitystuesta.
Opinnäytetyö on tutkimustyyppinen kehittämistyö, jossa hyödynnetään sisällön analyysin ja kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksessa vertailumaana on Ruotsi, joka on menestynyt tukikilvassa hyvin. Yhteensä 14 ruotsalaista draamahanketta on saanut tukea vuosien 2014 ja 2018 välillä, ja tuen määrä on yhteensä lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Suomalaisille draamahankkeille tukea ei ole saatu tutkimuksen vertailuaikana kertaakaan. Tutkimuksen päämääränä on nostaa esiin tekijöitä, jotka ovat mahdollistaneet ruotsalaisten tuotantojen onnistumisen tuen saamisessa. Samalla tarkoitus on selvittää, mitkä toimet voivat edesauttaa suomalaisten draamahankkeiden kilpailukykyä televisiolevitystuesta.
Tutkimuksessa selvisi, että ruotsalaiset tuotantoyhtiöt ovat viimeisen kolmen vuoden aikana hakeneet tukea lähes viisinkertaisesti suomalaisiin tuotantoyhtiöihin verrattuna. Suomalaisten hakuinnon puutteeseen vaikuttavat televisiolevitystuen tiukat hakukriteerit, jotka jättävät suomalaiset draamatuotannot hakuprosessin ulkopuolelle. Tuen hakemiseen vaadittavan ennakkomyynnin kasaan saaminen on suomalaisille tuotantoyhtiöille haastavaa, vaikka kansainvälinen kiinnostus suomalaisia sarjoja kohtaan on viime vuosien aikana kasvanut. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että monet tukea saaneista ruotsalaisista hankkeista pohjautuvat kansainvälisiin menestyskirjoihin. Useiden televisiolevitystukea saaneiden draamahankkeiden luovassa tiimissä on myös ollut kansainvälisesti tunnettuja tekijöitä, mikä helpottaa tuen saantia.
Tutkimustulokset pohjautuvat Euroopan komission julkaisemiin raportteihin, jotka pitävät sisällään tietoa tukien hakumääristä ja myönnetyistä tuista. Lisäksi tutkimusta varten on tutustuttu televisiolevitystuen hakukriteereihin ja tukihakemusten pisteytykseen. Tutkimusta varten on haastateltu Suomen Luova Eurooppa/Media -yhteyspisteen toiminnanjohtajaa Kerstin Degermania ja Yellow Film & TV:n fiktion vastaavaa tuottajaa Jarkko Hentulaa.
Tutkimus on tehty toimeksiantona Yellow Film & TV:lle kevään 2019 aikana. Opinnäytetyön konkreettinen päämäärä on nostaa esiin kansainvälisiä julkisia rahoitusmahdollisuuksia draamahankkeille ja etsiä keinoja, jotka edesauttavat tuen saantia. Tutkimuksesta hyötyvät kotimaiset tuotantoyhtiöt, jotka suunnittelevat suuren tuotantobudjetin kansainvälisiä draamahankkeita.
Opinnäytetyö on tutkimustyyppinen kehittämistyö, jossa hyödynnetään sisällön analyysin ja kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksessa vertailumaana on Ruotsi, joka on menestynyt tukikilvassa hyvin. Yhteensä 14 ruotsalaista draamahanketta on saanut tukea vuosien 2014 ja 2018 välillä, ja tuen määrä on yhteensä lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Suomalaisille draamahankkeille tukea ei ole saatu tutkimuksen vertailuaikana kertaakaan. Tutkimuksen päämääränä on nostaa esiin tekijöitä, jotka ovat mahdollistaneet ruotsalaisten tuotantojen onnistumisen tuen saamisessa. Samalla tarkoitus on selvittää, mitkä toimet voivat edesauttaa suomalaisten draamahankkeiden kilpailukykyä televisiolevitystuesta.
Tutkimuksessa selvisi, että ruotsalaiset tuotantoyhtiöt ovat viimeisen kolmen vuoden aikana hakeneet tukea lähes viisinkertaisesti suomalaisiin tuotantoyhtiöihin verrattuna. Suomalaisten hakuinnon puutteeseen vaikuttavat televisiolevitystuen tiukat hakukriteerit, jotka jättävät suomalaiset draamatuotannot hakuprosessin ulkopuolelle. Tuen hakemiseen vaadittavan ennakkomyynnin kasaan saaminen on suomalaisille tuotantoyhtiöille haastavaa, vaikka kansainvälinen kiinnostus suomalaisia sarjoja kohtaan on viime vuosien aikana kasvanut. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että monet tukea saaneista ruotsalaisista hankkeista pohjautuvat kansainvälisiin menestyskirjoihin. Useiden televisiolevitystukea saaneiden draamahankkeiden luovassa tiimissä on myös ollut kansainvälisesti tunnettuja tekijöitä, mikä helpottaa tuen saantia.
Tutkimustulokset pohjautuvat Euroopan komission julkaisemiin raportteihin, jotka pitävät sisällään tietoa tukien hakumääristä ja myönnetyistä tuista. Lisäksi tutkimusta varten on tutustuttu televisiolevitystuen hakukriteereihin ja tukihakemusten pisteytykseen. Tutkimusta varten on haastateltu Suomen Luova Eurooppa/Media -yhteyspisteen toiminnanjohtajaa Kerstin Degermania ja Yellow Film & TV:n fiktion vastaavaa tuottajaa Jarkko Hentulaa.
Tutkimus on tehty toimeksiantona Yellow Film & TV:lle kevään 2019 aikana. Opinnäytetyön konkreettinen päämäärä on nostaa esiin kansainvälisiä julkisia rahoitusmahdollisuuksia draamahankkeille ja etsiä keinoja, jotka edesauttavat tuen saantia. Tutkimuksesta hyötyvät kotimaiset tuotantoyhtiöt, jotka suunnittelevat suuren tuotantobudjetin kansainvälisiä draamahankkeita.