Hoitoisuuden arviointi osana hoitotyön prosessia : Integroiva kirjallisuuskatsaus
Savolainen, Eeva; Tuomisto, Anna (2019)
Savolainen, Eeva
Tuomisto, Anna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211175
Tiivistelmä
Hoitotyön prosessin ymmärtäminen vaikuttaa hoitoisuusluokituksen arvioinnin onnistumiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan tietämystä hoitotyön prosessin vaikutuksesta hoitoisuuden arviointiin. Työn tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia hoitotyön prosessista hoitotyön päätöksenteon ja dokumentoinnin osalta. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä oli selvittää, millaisia kokemuksia hoitohenkilöstöllä on hoitotyön prosessista. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa hyödynnettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen raameja, käyttäen kansainvälisiä tietokantoja Cinalh ja Medline. Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysin tuloksista tehtiin synteesi, jossa tuloksia verrattiin hoitoisuuden arviointiin osana hoitotyön prosessia.
Työn tulokset nostivat esiin puutteita hoitotyön prosessin koulutuksessa. Tuloksista ilmeni myös hoitajien ammatillisten valmiuksien ja asenteiden merkitys osana hoitotyön prosessin hallintaa. Näiden tulosten lisäksi opinnäytetyössä nousi esiin kirjaamisessa koetut haasteet. Nämä ilmenivät kokemuksena ohjeistuksen epäselvyydestä ja pelkoina kirjaamisen virheitä kohtaan, joka osaltaan vaikuttaa halukkuuteen kirjata. Tuloksista nousi esiin, että hoitajat kokivat hoitotyön ja sitä kautta hoitotyön diagnoosien ja päätöksenteon toteutuvan riittävän resursoinnin kautta. Työilmapiiri ja hoitotyötä kohtaan koettu yleinen ilmapiiri hoitolaitoksessa vaikutti hoitajien asenteisiin hoitotyön prosessia kohtaan. Tulosten mukaan esimiehen ja hoitolaitoksen tuki nostaa hoitajien asennetta, mutta ei vaikuta suoraan hoitotyön diagnoosien esiintyvyyteen.
Opinnäytetyön tulokset ovat linjassa aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa. Potilaiden fyysiset tarpeet tunnistetaan ja niiden kirjaaminen on hyvällä tasolla. Näyttöön perustuvan päätöksenteon osalta tulokset osoittivat puutteita käytetyissä tiedonlähteissä. Tuloksista voi päätellä laadukkaan hoitoisuuden arvioinnin perustuvan hoitotyön prosessin ymmärtämiseen ja käyttöön osana päivittäistä hoitotyötä.
Jatkossa olisi tärkeää tutkia hoitotyön prosessi osaamista ja hoitajien kokemuksia hoitoisuuden arvioinnista suomessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää laadullisen tutkimuksen toteuttamisessa ja mietittäessä kuinka hoitajien osaamista hoitotyön prosessista tulisi kehittää.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa hyödynnettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen raameja, käyttäen kansainvälisiä tietokantoja Cinalh ja Medline. Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysin tuloksista tehtiin synteesi, jossa tuloksia verrattiin hoitoisuuden arviointiin osana hoitotyön prosessia.
Työn tulokset nostivat esiin puutteita hoitotyön prosessin koulutuksessa. Tuloksista ilmeni myös hoitajien ammatillisten valmiuksien ja asenteiden merkitys osana hoitotyön prosessin hallintaa. Näiden tulosten lisäksi opinnäytetyössä nousi esiin kirjaamisessa koetut haasteet. Nämä ilmenivät kokemuksena ohjeistuksen epäselvyydestä ja pelkoina kirjaamisen virheitä kohtaan, joka osaltaan vaikuttaa halukkuuteen kirjata. Tuloksista nousi esiin, että hoitajat kokivat hoitotyön ja sitä kautta hoitotyön diagnoosien ja päätöksenteon toteutuvan riittävän resursoinnin kautta. Työilmapiiri ja hoitotyötä kohtaan koettu yleinen ilmapiiri hoitolaitoksessa vaikutti hoitajien asenteisiin hoitotyön prosessia kohtaan. Tulosten mukaan esimiehen ja hoitolaitoksen tuki nostaa hoitajien asennetta, mutta ei vaikuta suoraan hoitotyön diagnoosien esiintyvyyteen.
Opinnäytetyön tulokset ovat linjassa aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa. Potilaiden fyysiset tarpeet tunnistetaan ja niiden kirjaaminen on hyvällä tasolla. Näyttöön perustuvan päätöksenteon osalta tulokset osoittivat puutteita käytetyissä tiedonlähteissä. Tuloksista voi päätellä laadukkaan hoitoisuuden arvioinnin perustuvan hoitotyön prosessin ymmärtämiseen ja käyttöön osana päivittäistä hoitotyötä.
Jatkossa olisi tärkeää tutkia hoitotyön prosessi osaamista ja hoitajien kokemuksia hoitoisuuden arvioinnista suomessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää laadullisen tutkimuksen toteuttamisessa ja mietittäessä kuinka hoitajien osaamista hoitotyön prosessista tulisi kehittää.