RFID kirjastokäytössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia, kuinka järkevää olisi Satakunnan ammattikorkeakoulun Tekniikan Rauman toimipisteeseen kuuluvan kirjaston nykyisen lainausjärjestelmän vaihtaminen RFID-tekniikkaa hyödyntävään järjestelmään. Paineita tunnistusjärjestelmän vaihtamiseen aiheutuu pääasiassa henkilökunnan puutteesta. Automatisoitu lainausjärjestelmä helpottaisi kirjaston toimintaa, jota ylläpidetään 1,5 henkilötyövuoden voimalla. Tekniikka on myös kirjastotoiminnan kannalta kiinnostavaa, koska se mahdollistaa useamman niteen lainaamisen kerralla. Työ suoritettiin tutustumalla itsenäisesti RFID-tekniikkaan yleisellä tasolla. Tekniikkaan tutustumalla saatiin yleiskuva järjestelmän toiminnasta ja sen mahdollisista ongelmista. Myös olemassa olevien RFID-lainausjärjestelmien ylläpitäjien ja käyttäjien kokemuksia käytettiin tutkimuksessa hyödyksi. Laitteiden hintatiedot saatiin laitetoimittajilta. Tutkimuksessa kävivät ilmi järjestelmän heikkoudet ja vahvuudet sekä lainausjärjestelmän hinta, jotka vaikuttivat päätökseeni suositella järjestelmää. Vaikka hinta ylitti annetun arvioidun rajan, se ei kuitenkaan ollut liikaa, kun huomioidaan järjestelmän tarve. RFID on melko uusi innovaatio kirjastoalalla, ja sen tekniikka kehittyy jatkuvasti. Vaikka tekniikkaa pidetään kiistanalaisena, ei sen hyötyjä voida olla ottamatta huomioon. Ehkä jonain päivänä kaikki kirjastomme toimivat RFID:llä.

Mainly because of shortage in personnel, this thesis was commissioned to study the possibility of upgrading the library system of the library in Satakunta University of Applied Sciences, Technology and Maritime Management Rauma, to an automated one. The chosen technology was RFID-based. As an advantage compared to regular barcode-based system, the newer technology allows the loaning of several books at the same time, and further upgrades would also be possible when needed. The research was accomplished as an independent study of technology. By reading specifications supplied by manufacturers for available equipment and learning about how RFID works, a better understanding of the technology was achieved. This also wiped away some misconceptions about how RFID works and what could be done with it. Interviewing users and upkeepers of some existing RFID-based library systems in Finland helped a lot to discover the positive and negative aspects of RFID. Finally, necessary information was gathered to decide how reasonable the possible upgrade was. One of the most important factors was the cost of such system. Upgrading would require a lot of work, and depending on which features of an automated system were required initially, the cost could be quite high. As a conclusion, the upgrade was recommended. If it were not for the shortage in personnel, the decision could have been different, given the small size of the library and the real need for an automated solution. As for the recommendation of upgrading to a RFID-based library system over a regular, barcode-based one, future needs were considered. The RFID-based system would allow upgrades which are useful for managing the library. And who knows, maybe some day all the libraries in Finland may work with RFID-based solutions.