Ummessaolokausi paremmaksi : Haastatteluja automaattilypsyssä olevilta case-maitotiloilta

Abstract

Ummessaolokausi kuuluu lypsylehmän tiineyden viimeisiin kuukausiin. Se on 6-8 viikon mittainen ajanjakso, jolloin lyhmän lypsy lopetetaan, ruokintaa muutetaan ja lehmän utare tyhjentyy. Utarekudos uusiutuu ja ennen poikimista utareeseen alkaa muodostua ternimaitoa. Siirtymäkaudella tuotoskaudesta seuraavaan lehmä on alttiina sairastumaan. Huonolla ummessaolokauden hoidolla voidaan pilata lehmän seuraava lypsykausi ja vasikka saa huonot lähtökohdat kasvuunsa.

Opinnäytetyön on tarkoitus olla ammatillinen kartoitus, jossa etsittiin haastateltaville uusia toimintamalleja, tarkasteltiin omaa toimintaa ja oltiin myös itsekriittisiä, jotta saadaan omalle karjalle ummessaolokausi paremmaksi. Haastattelussa kerättiin hyväksi havaittuja käytänteitä ummessaolokauteen liittyen, sekä mahdollisia ongelmakohtia ja etsittiin niihin ratkaisuja.

Työn tuloksena hyviksi käytänteiksi voidaan todeta robotin/kioskin riittävän aikainen väkirehun vähentäminen, pötsimikrobien toiminnan tukemiseksi pieni väkirehumäärä koko ummessaoloajan, erillisestä tunnutuksesta luopuminen, vahatuubien käyttö, kaikille selkeä rutiini umpeutukseen sekä maidon solumäärien tarkkailu ja sen perusteella tehtävä päätös umpeutushoidosta. Umpeutuksessa suositaan joko takakiertoa, jolloin lypsyjä ja niiden väliä voidaan valvoa tai automaattista lypsyvälin harvennusta, jonka seurauksena yhdessä väkirehun lopettamisen kanssa lehmä ei ole enää kiinnostunut käymään robotilla. Ummessaolokauden tavoitepituutena pidetään 8 viikkoa. Ongelmakohdiksi koettiin poikimaruuhkat ja loppulypsykaudesta lihovat lehmät ja ruokintaa haluttaisiin parantaa entisestään. Haastatelluilla eteläpohjalaisilla maitotilayrittäjillä tuntui olevan ummessaolokaudesta nykyaikaiset tiedot ja halu panostaa ummessaoleviin, kun ymmärretään sen merkitys lehmän terveydessä, tuotoksessa ja taloudellisuudessa.

Dry period is included in the last months of the pregnancy of dairy cows. It is a circa six to eight week period. During that period the cow isn’t milked, the feeding is changed and the udder is drained. The udder tissue renews and before calving the udder begins to prepare colostrum. In the transition period the cow is exposed to various diseases. Poor treatment in the dry period can ruin the cow’s next lactation and the calf will not get the best start for growing.

This thesis is a professional survey. The aim of the study was to find new ways to operate on the farms of the interviewees. The purpose was to be self-critical and improve the dry period of the cattle on the farms. The interviews outlined the best practices related to dry period and even conceivable problems and their solutions.

Based on the results of the study it could be stated that reducing the amount of concentrated feed early enough, small amounts of concentrated feed and supporting the rumen microbe function were tried and tested practices during the dry period. Additionally, quitting the steaming up, using the wax tubes, making the dry off routine clear to everyone, monitoring the number of cells in the milk and on that basis, deciding the dry off treatment, were also experienced positive.

In the dry off period milking and the milking intervals can be controlled or the milking intervals can be lengthened automatically. Longer intervals together with no concentrated feed mean that the cow is not interested in visiting the milking robot.

Eight weeks was considered an ideal length of the dry period. Calving rush and the cows that get fatter during the late lactation were considered problematic. The interviewees also wanted to improve the feeding of the cattle. The milk producers interviewed in South-Ostrobothnia seemed to have up –to- date knowledge of the dry period and desire to invest in dry cows. They recognized the importance of the dry period for the cow´s health, production and economy.