Monimuotoisuus ja inkluusio osana yritysvastuuta

Abstract

Suomalainen yhteiskunta monimuotoistuu, erityisesti kulttuurisesti. Monien yhteiskunnallisten analyysien mukaan tämä kehityssuunta on sekä väistämätön, että välttämätön. Tuoreet ennusteet suomalaisen yhteiskunnan huoltosuhteen kehityksestä ovat karua luettavaa, syntyvyyden jäädessä selvästi kuolleisuutta pienemmäksi. Samaan aikaan monet muut muutostekijät, kuten digitalisaatio, virtuaalisuus ja robotisaatio tekoälyn mahdollisuuksien siivittämänä tuovat organisaatioiden johtamiselle omat haasteensa. Monimuotoisuuteen liittyvien tekijöiden merkitys johtamisessa, esimiestyössä ja rekrytoinneissa tulee tulevaisuudessa kasvamaan.

Tämän opinnäytetyön päätavoitteena oli muodostaa tilannekuva siitä, miten monimuotoisuuden ja inkluusion käsite on tällä hetkellä ymmärretty Suomessa toimivissa organisaatioissa. Tavoitteena oli myös pohtia sitä, miten monimuotoisuus ja inkluusio ilmenee Suomessa toimivien organisaatioiden yritysvastuuraporteissa ja millaisilla eri mittareilla näitä voidaan mitata. Lopuksi tarkasteltiin organisaatioiden käytäntöjä monimuotoisuuden ja inkluusion osalta.

Tutkimus toteutettiin sekä kvantitatiivisella että kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla. Kysely oli suunnattu organisaatioiden johdolle ja HR henkilöstölle. Sähköpostilinkki julkaistiin Henry ry:n (Henkilöstöjohdon ryhmä) jäsenistölleen lähettämässä jäsenkirjeessä maaliskuussa 2019. Kyselyyn vastasi 127 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Kyselyn tulokset analysoitiin käyttäen apuna Webropolin analysointityökaluja ja SPSS-ohjelmaa.

Kvantitatiivisen kyselytutkimuksen lisäksi tehtiin myös täydentävästi kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta avoimien kysymysten kohdalla sekä analysoitaessa julkisissa vertailuissa menestyneiden seitsemän organisaation vastuuraportteja.

Tutkimustulokset osoittivat, että monimuotoisuuden ja inkluusion (diversity and inclusion) yhdistelmäkäsite on vielä jalkautumassa Suomessa, vaikka Euroopan Unionissa linjauksia on toki jo tehty, muun muassa liittyen yritysten yritysvastuuseen. Tämän tutkimuksen johtopäätös on, että Suomessa toimivissa organisaatioissa tällä hetkellä jo ymmärretään mitä monimuotoisuus tarkoittaa, ja että rekrytoinnilla voidaan saada lisättyä organisaatioon monimuotoisuutta, mutta inkluusiota edistävän kulttuurin luominen johtamisen avulla on vielä alkutekijöissään. Vaikka monet tutkimukset puhuvat monimuotoisuuden ja inkluusion hyödyistä, joilla on vaikutusta jopa organisaation tulokseen, sitä ei ole otettu osaksi strategisia tavoitteita Suomessa. Organisaatiot eivät vielä resursoi monimuotoisuuden kehittämiseen tarpeeksi, eikä sitä näin ollen nähdä yleisesti ottaen menestystekijänä.