Pedagoginen toimintaja dokumentointi varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tarkastelen opinnäytetyössäni uuden varhaiskasvatussuunnitelman valossa pedagogista toimintaa ja dokumentointia varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) velvoittaa varhaiskasvattajia käyttämään pedagogista dokumentointia aiemmin käytetyn dokumentoinnin sijaan. Varhaiskasvatussuunnitelman viitekehys antaa kehittämisprojektin toiminnalle raamit ja pedagogista toimintaa tarkastellaankin oppimisen alueiden näkökulmasta. Kehittämisprojektin painopisteitä ovat varhaiskasvatussuunnitelman suuntaisesti varhaiskasvatuksen toimintaympäristön rakentaminen, leikin merkitys lasten oppimiselle sekä pedagogisen dokumentoinnin toteuttaminen varhaiskasvatuksessa.

Kehittämisprojektin toimintaympäristönä on Vaasan varhaiskasvatuksen vuoropäivähoidon yksikkö. Kehittämisprojektissa kuvataan kasvatushenkilöstön oppimisprosessia pedagogisen dokumentoinnin osalta. Vaasassa on otettu käyttöön pedagogisen dokumentoinninlomake, jonka käyttöä opettelemme työyhteisössä. Kehittämisprojektin tavoitteena on nostaa vuoropäiväkodin henkilöstön osaamistasoa pedagogisen dokumentoinnin prosessissa.

Projektille asetettiin kaksi kehittämistehtävää. Ensinnäkin tarkastellaan pedagogisen dokumentoinnin lomakkeen käyttöä vuoropäiväkodissa. Henkilökunnan osaamisen tasoa kartoitettiin kahdella työyhteisölle tehdyllä kyselyllä. Toisena kehittämistehtävänä oli opetusvideon tekeminen vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamisesta oppimisen alueiden näkökulmasta sekä pedagogisesta dokumentoinnin prosessista. Kehittämisprojektin tarkoituksena on videon kautta tuottaa toimintamalleja tai tapoja toteuttaa uutta vasua, joka voi toimia esimerkkinä muille varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Opetusvideon avulla voidaan esitellä myös päiväkodin toimintaa vanhemmille ja muille vieraille.

Kehittämisprojekti kesti yhteensä noin 2 vuotta, vuosina 2017- 2019. Kehittämisprojektissa on toimintatutkimuksellinen lähestymistapa, jonka lähtökohtana on tarve muutokseen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Kehittämisprojektissani tarve lähtee siitä, että uusi normi haastaa työntekijät uudenlaiseen ajatteluun. Toiminnan arvioimiseen käytämme uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti pedagogista dokumentointia sekä pedagogisen dokumentoinnin lomaketta. Kehittämisprojektin menetelmien tukena käytetään spiraalista mallia, jonka kautta pyritään toiminnan jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. Kehittämisprojektin raportti on kuvaus varhaiskasvattajien oppimisen prosessista ja oppivasta työyhteisöstä. Projektin aikana keskityttiin syventämään varhaiskasvattajien osaamista, jonka tulokset näkyvät konkreettisesti opetusvideolla.

In this thesis pedagogical activity and documentation is considered in light of new national plan for early childhood education (2016). This national plan is obligatory for all professionals who work in early education and it involves principles for using pedagogical documentation. It gives pedagogical framework for everybody in the field early education. The focus points of the thesis are building a operational environment, meaning of children playing for learning, and pedagogical documentation.

This report of a development process works happens in shift-daycare in Vaasa. It is description of learning process for the whole staff. In Vaasa we have our own form for pedagogical documentation. The aim of this development process is to build up the know- how of our staff in the daycare. Based on the goals two development tasks were risen. First is to study the use of form for pedagogical documentation. This was done by two different surveys filled by the staff. Second task were to film an educational video about pedagogical activity and documentation is considered in light of new national plan for early childhood education. The aim of the video was to create or to produce different operational models for the all to use in the field or early childhood education. The another aim of the film was tell, how the early education teachers and other use pedagogical documentation in everyday learning processes.

The whole development project last about two years from 2017 to 2019. The project follows the spiral model where the continuous evaluation is emphasized. The spiral model is part of activity analysis process. The need for the whole changing process is that new national plan for early childhood education (2016) demands for the new standard in the national field of early childhood education. In Vaasa the form of pedagogical documentation is also used to help in evaluation of the work of the teachers in early childhood education.

This thesis is description of learning process and how the whole work community in shiftdaycare is able to learn from each other and together in the light of new national plan for early childhood education (2016). The results of the whole learning process is seen in the educational video that was filmed during the development project.