Digitaalinen omaishoidon palvelumalli : mallin toimivuus ja osallistujien elämänlaatu

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin digitaalisten palveluiden vaikutuksia ikääntyneiden omaishoitajien ja hoidettavien elämänlaatuun sekä digitaalisen palvelumallin toimivuutta ja soveltuvuutta kolmannen sektorin organisoimaksi ja johtamaksi. Tutkimus on osa TAMK:n hanketta Omaishoitajat ja hoidettavat digiaikaan. Hankkeen pilotointiaika oli seitsemän kuukautta ja hanke toteutettiin vuosien 2017-2018 aikana. Hankkeessa testattiin kolmea erilaista digitaalista palvelua omaishoitajille ja hoidettaville; yhteydenpito- ja ajanvietepalvelu, lääkäripalvelu ja pelipalvelu. Pilottiryhmä muodostui 20 omaishoitajasta ja 20 hoidettavasta. Lisäksi digitaalisten palveluiden käyttökokeilussa toimi kaksi kolmannen sektorin toimijaa koordinaattorin roolissa sekä kaksi TAMK:n projektityöntekijää.

Omaishoitajat ja hoidettavat haastateltiin ennen ja jälkeen käyttökokeilun liittyen heidän kokemuksiinsa elämänlaadusta. Projektityöntekijöille ja kolmannen sektorin toimijoille toteutettiin toimivuuteen liittyvä haastattelu käyttökokeilun jälkeen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun haastattelun muodossa ja analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tulokset osoittavat, että digitaalisilla palveluilla voidaan lisätä omaishoitajien elämänlaatua. Elämänlaatuun liittyviä positiivisia vaikutuksia löytyi kaikilta elämänlaadun osa-alueilta, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja ympäristön näkökulmat. Erityisesti liikuntahetket toivat omaishoitajien elämään niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia. Digitaalisen palvelumallin johtaminen ja organisointi kolmannen sektorin toimesta on tämän hankkeen mukaisissa palveluissa mahdollista, mutta edellyttää, että tekniset laitteet ja yhteydet saadaan toimivimmiksi.

Tulevaisuudessa tulee edelleen kiinnittää enemmän huomiota digitaalisten palveluiden tarvelähtöiseen muotoiluun erityisesti ikääntyneiden kohdalla. Palveluiden integroiminen ikääntyville jo tutuiksi tulleisiin laitteisiin esimerkiksi tietokoneisiin, televisioon tai älypuhelimeen lisäisi todennäköisesti palveluiden käyttöä.

Care for people with chronic conditions is often provided by family caregivers. Informal caregivers, mainly elderly spouses, often feel high burden on them. Finland has an ageing population and therefore novel support systems for caregivers are needed. Tampere University of Applied Sciences has launched a project where digital services via mobile tablet applications of supportive interventions are provided to the caregivers and their spouses.

The goal of this study was to identify factors that promoted quality of life for informal caregivers using mobile applications and to assess whether they could be provided by third sector organizations.

This qualitative study encompasses an analysis of an open-ended question trial performed before and after testing digital applications. Sample size was 18 informal caregivers. Four operators of this project were also interviewed.

Results implicate that mobile services can increase informal caregivers’ quality of life. This study also points out the third sector’s capability to provide these services. Technological difficulty emerged during the testing period as problems within network and software issues obfuscated user-friendly experiences throughout the trial.

Further research is necessary to develop more individual and client oriented mobile services for informal caregivers. A tailored repertoire can satisfy their needs more efficiently.