Reformi uudistaa ammatillisen koulutuksen toimintamalleja : työelämäyhteistyön kehittäminen mobiilisovelluksen avulla
Mustikkamaa, Janina (2019)
Mustikkamaa, Janina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052712114
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052712114
Tiivistelmä
Ammatillinen koulutus koki suuren muodonmuutoksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä. Reformi velvoittaa yrityksiä yhä tiiviimpään yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. Ohjauksen ja arvioinnin tueksi sekä yritysten ja oppilaitosten välisen kommunikoinnin helpottamiseksi on tarjolla useita erilaisia järjestelmiä. Miten rakennetaan järjestelmä, joka oikeasti tuo lisäarvoa työpaikkaohjaajille? Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yritysten edustajien kokemia haasteita oppilaitosyhteistyössä ja selvittää, miten Edukit-mobiilisovellusta voitaisiin hyödyntää yhteistyön kehittämisessä.
Teoriaosuudessa tutkittiin, miten yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö on ilmennyt historian saatossa aina 1800-luvun oppipoika-kisälli-mestari-järjestelmästä 2000-luvulle saakka. Tämän lisäksi selvitettiin syyt ammatillisen koulutuksen uudistamisen takana ja esiteltiin vuoden 2018 reformin mukanaan tuomat lakimuutokset. Myös koulutus- ja oppisopimuksen vahvuuksia sekä heikkouksia analysoitiin kirjallisuuteen peilaten. Tutkimuksen pohjana käytettiin Lean-toimintamallia, jota sovellettiin käytännön työelämäyhteistyön prosesseihin. Mahdollisimman tarkasti kuvailtujen mielipiteiden saamiseksi tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, joka sisälsi sekä strukturoituja haastatteluja että laajemmalle yleisölle lähetetyn verkkokyselyn.
Tavoitteen saavuttamisen lisäksi tutkimus toi paljon ideoita yhteistyöprosessien kehittämiseen, joita myös yritykset, oppilaitosten edustajat sekä päättävät tahot voisivat hyödyntää. Tutkimuksessa ilmeni, että yksi yleisimmistä esteistä koulutussopimus- ja oppisopimusopiskelijoiden ottamiselle yritykseen on resurssipula. Tutkimuksessa korostui myös se, että opiskelijoiden puutteellisesta osaamisesta johtuen yritysten edustajat kokevat joutuvansa käyttämään turhan paljon aikaa perustaitojen opettamiseen työpaikoilla. Kaiken kaikkiaan tutkimus toi hyvin esille, kuinka tärkeänä yritysten ja oppilaitosten välistä saumatonta yhteistyötä ja sen jatkuvaa kehittämistä pidetään. Vocational education in Finland has faced enormous changes after the inception of the reform in 2018. The reform obligates workplaces to closer cooperation with vocational institutes. Several different tools have been developed to help workplaces and schools with their communication, guidance and assessment of the students. The aim of this thesis was to find out the challenges working life representatives experience concerning cooperation with vocational institutes and reflect how Edukit mobile application can help with that.
The theory section describes how working life and vocational institutes have been cooperating starting from the apprentice-journeyman-expert systems of the 19th century all the way to the 21st century. The theory part also points out the reason why vocational education needed to be reformed and all the legal obligations which define vocational education after the reform in 2018. Also, the advantages and disadvantages of training agreements and apprenticeship training are introduced. The empirical part of the thesis introduces the Lean way of thinking and adapts Lean to the practical processes of workplace and vocational institute cooperation. The study was carried out as qualitative research, which included interviews and an online questionnaire.
This study provides workplaces, vocational representatives and decision makers new ideas of how to develop the working life cooperation. The results indicate that one of the obstacles preventing workplaces from carrying out training agreements or apprenticeship training is their lack of resources. The study highlights students’ deficient competence before beginning work-based learning and therefore it emphasizes the amount of time used for teaching at the workplace. All in all, the study shows the importance of working life cooperation and how it should be continuously improved.
Teoriaosuudessa tutkittiin, miten yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö on ilmennyt historian saatossa aina 1800-luvun oppipoika-kisälli-mestari-järjestelmästä 2000-luvulle saakka. Tämän lisäksi selvitettiin syyt ammatillisen koulutuksen uudistamisen takana ja esiteltiin vuoden 2018 reformin mukanaan tuomat lakimuutokset. Myös koulutus- ja oppisopimuksen vahvuuksia sekä heikkouksia analysoitiin kirjallisuuteen peilaten. Tutkimuksen pohjana käytettiin Lean-toimintamallia, jota sovellettiin käytännön työelämäyhteistyön prosesseihin. Mahdollisimman tarkasti kuvailtujen mielipiteiden saamiseksi tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, joka sisälsi sekä strukturoituja haastatteluja että laajemmalle yleisölle lähetetyn verkkokyselyn.
Tavoitteen saavuttamisen lisäksi tutkimus toi paljon ideoita yhteistyöprosessien kehittämiseen, joita myös yritykset, oppilaitosten edustajat sekä päättävät tahot voisivat hyödyntää. Tutkimuksessa ilmeni, että yksi yleisimmistä esteistä koulutussopimus- ja oppisopimusopiskelijoiden ottamiselle yritykseen on resurssipula. Tutkimuksessa korostui myös se, että opiskelijoiden puutteellisesta osaamisesta johtuen yritysten edustajat kokevat joutuvansa käyttämään turhan paljon aikaa perustaitojen opettamiseen työpaikoilla. Kaiken kaikkiaan tutkimus toi hyvin esille, kuinka tärkeänä yritysten ja oppilaitosten välistä saumatonta yhteistyötä ja sen jatkuvaa kehittämistä pidetään.
The theory section describes how working life and vocational institutes have been cooperating starting from the apprentice-journeyman-expert systems of the 19th century all the way to the 21st century. The theory part also points out the reason why vocational education needed to be reformed and all the legal obligations which define vocational education after the reform in 2018. Also, the advantages and disadvantages of training agreements and apprenticeship training are introduced. The empirical part of the thesis introduces the Lean way of thinking and adapts Lean to the practical processes of workplace and vocational institute cooperation. The study was carried out as qualitative research, which included interviews and an online questionnaire.
This study provides workplaces, vocational representatives and decision makers new ideas of how to develop the working life cooperation. The results indicate that one of the obstacles preventing workplaces from carrying out training agreements or apprenticeship training is their lack of resources. The study highlights students’ deficient competence before beginning work-based learning and therefore it emphasizes the amount of time used for teaching at the workplace. All in all, the study shows the importance of working life cooperation and how it should be continuously improved.