Depression- den osynliga effekten av stroke: En systematisk litteraturstudie om hur man som sjukskötare kan identifiera post-stroke depression och främja hälsa hos dessa patienter.

Abstract

Syftet med examensarbetet är att öka förståelse samt få kunskap om vården hos strokepatienter med depression. Examensarbetet förväntas ge sjukskötare mera kunskap om hur vanligt det är att insjukna i depression efter stroke samt hur det kan identifieras och främjas i tid. Frågeställningen var: Hur kan sjukskötare identifiera depression efter stroke samt främja hälsan hos dessa patienter?

Examensarbetet är en systematisk litteraturstudie. Datainsamlingen genomfördes i februari 2019 och materialet analyserades med kvalitativ innehållsanalys för att besvara examensarbetets frågeställning. Sammanlagt användes 11 kvalitetsgranskade artiklar i examensarbetet som presenteras i bilaga 2. Som teoretisk utgångspunkt användes Kristen M. Swansons omsorgsteori (1993).

I resultatet framkommer det hur viktig roll sjukskötare har att realisera hopp och förtroende för den drabbade patienten. Det är även av stor vikt att sjukskötare medför emotionellt, fysiskt, och socialt stöd för patienten. För att identifiera post stroke depression kan skalor användas av sjukskötare, men beroende på patienttillstånd är inte alla skalor fullt tillförlitliga. Vidare forskning borde göras för att få mera kunskap och förståelse hur sjukskötare kan identifiera och främja hälsan hos patienter med post stroke depression.

Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ja tietoa masennuksesta kärsivien aivohalvauspotilaiden hoidosta, sekä antavan sairaanhoitajille lisää tietoa aivohalvauksen jälkeisen masennuksen yleisyydestä. Kysymyksemme oli: Kuinka sairaanhoitaja voi tunnistaa masennuksen aivohalvauksen jälkeen, sekä edistää terveyttä niissä potilaissa?

Opinnäytetyö on systemaattinen kirjallisuustutkimus. Tiedon keräys tehtiin helmikuussa 2019 ja materiaali analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysillä. Kaiken kaikkiaan käytimme opinnäytetyössä 11 kvalitatiivisesti tarkasteltua artikkelia, jotka esitetään liitteessä 2. Teoreettisena lähtökohtana käytimme Kristen M. Swansonin huolenpitoteoriaa (1993).

Tuloksessa käy ilmi sairaanhoitajan tärkeä rooli pitää yllä todenmukainen toivo sekä usko sairaalle potilaalle. On hyvin tärkeää, että sairaanhoitaja antaa emotionaalista, fyysistä sekä sosiaalista tukea potilaalle. Jotta aivohalvauksen jälkeinen masennus tunnistetaan voi sairaanhoitaja käyttää erilaisia mittakaavoja, mutta riippuen potilaan voinnista eivät kaikki kaavat ole luotettavia. Lisätutkimus voitaisiin tehdä, jotta saavutettaisiin enemmän tietoa siitä, kuinka sairaanhoitaja voi tunnistaa aivohalvauksen jälkeisen masennuksen, sekä edistää terveyttä niissä potilaissa.

The aim of this thesis was to increase understanding and gain knowledge about care in stroke patients with depression. This thesis expects to give nurses more knowledge about how common it is to suffer from depression after stroke, as well as how it can be identified and promoted in time. The question in the thesis was: How can nurses identify depression after stroke and promote the health of these patients?

The thesis is a systematic literature study. The data collection was conducted in February 2019 and the material was analyzed with a qualitative content analysis to answer the thesis’s question. Totally 11 quality-reviewed articles were used in the thesis that are presented in appendix 2. As a theoretical approach Kristen M. Swanson’s Theory of Caring (1993) was used.

The result shows how important role nurses have in bringing hope and faith to the stroke patient. It is also very important that nurses provide emotional, physical and social support to the patient. To identify post-stroke depression, scales can be used by nurses, but depending on the patient’s condition not all scales are fully reliable. Further research should be done to gain more knowledge and understanding of how nurses can identify and promote health in patients with post-stroke depression.