Sitoutuminen organisaatioon ja sitouttamisen keinot
Niemelä, Anu (2019)
Niemelä, Anu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812572
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812572
Tiivistelmä
Sitouttaminen on aiheena ajankohtainen ja tärkeä, sillä nykypäivän hektisessä maailmassa tarvitaan yhä tehokkaampia sitouttamisen keinoja. Sitoutuneet työntekijät ovat omistautuneempia, innokkaampia ja tehokkaampia työssään. Menestyvät yritykset ovat ymmärtäneet tämän ja siitä on tullut nykypäivän kilpailukeino.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä keinoin työntekijöiden sitoutumista voidaan parantaa yrityksessä. Tutkimuksen alatavoitteita oli neljä. Näistä ensimmäinen kartoitti sitoutumisen nykytilaa yrityksessä, toinen sitouttamisen keinojen toteutumista organisaatiossa. Kolmas alatavoite oli tutkia sitouttamisen tärkeyttä henkilöstölle ja viimeisenä alatavoitteena oli tuottaa kehitysehdotuksia yritykselle sitouttamisen tueksi. Työ rajattiin koskemaan ketjun yhtä hotellia.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin organisaatioon sitoutumista ja sen merkitystä yritykselle sekä sitoutumisen tyyppejä, työmotivaatiota ja työn organisointia. Tietoperustassa avattiin sitoutumisen ja sitouttamisen käsitteet sekä niihin vaikuttavat tekijät. Sitouttamisen osalta keskityttiin tärkeimpiin sitouttamisen keinoihin ja niiden merkitykseen henkilöstön sitouttamisessa.
Tutkimus- ja kehittämismenetelmiksi valittiin kvantitatiivinen kysely ja kvalitatiivinen aivoriihi. Kyselyn avulla selvitettiin sitoutumisen nykytilaa ja sitouttamisen keinojen toteutumisesta ja tärkeyttä. Aivoriihessä ideoitiin johtoryhmän ja vuoropäälliköiden kanssa yhdessä sitouttamisen keinoja, jotka kyselytutkimuksen mukaan olivat jääneet yrityksessä vähemmälle huomiolle. Tulokseksi saatiin keinoja henkilöstön sitouttamiseksi.
Henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella henkilöstön sitoutumisen tila oli hyvä ja affektiivisia sitoutujia paljon. Keskeisimmät sitoutumiseen vaikuttavat tekijät olivat kunnossa ja henkilöstö tunsi yhteenkuuluvuutta työyhteisöönsä. Suurin osa työntekijöistä suosittelisi työpaikkaa myös ystävilleen. Kyselyssä saatiin tietoa sitouttamisen keinojen kehittämiseksi. Henkilöstön näkemys sitouttamisen keinojen toteutuneisuudesta ja tärkeydestä toi esiin kehitettävät osa-alueet. Kehitettäviin osa-alueisiin kuului palkitseminen, palaute, perehdyttäminen, osaamisen kehittäminen, työajat ja palautuminen sekä esimiestyö.
Aivoriihessä ideoitiin kehitysehdotuksia johtoryhmän ja esimiesten kanssa näiden osa-alueiden parantamiseksi. Näitä olivat esimiehen läsnäolo ja aito kiinnostus henkilöstöstä, palkitsemistavoista tiedottaminen ja osastojen sisäiset kilpailut, perehdyttämisjaksot ja niiden palautekeskustelut, talon yhteiset toimintahetket kuukausittain sekä työvuorosuunnittelussa lepoaikojen ja työputkien huomioiminen ja palautteen antaminen vastavuoroisesti työpäivän aikana työn ohessa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä keinoin työntekijöiden sitoutumista voidaan parantaa yrityksessä. Tutkimuksen alatavoitteita oli neljä. Näistä ensimmäinen kartoitti sitoutumisen nykytilaa yrityksessä, toinen sitouttamisen keinojen toteutumista organisaatiossa. Kolmas alatavoite oli tutkia sitouttamisen tärkeyttä henkilöstölle ja viimeisenä alatavoitteena oli tuottaa kehitysehdotuksia yritykselle sitouttamisen tueksi. Työ rajattiin koskemaan ketjun yhtä hotellia.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin organisaatioon sitoutumista ja sen merkitystä yritykselle sekä sitoutumisen tyyppejä, työmotivaatiota ja työn organisointia. Tietoperustassa avattiin sitoutumisen ja sitouttamisen käsitteet sekä niihin vaikuttavat tekijät. Sitouttamisen osalta keskityttiin tärkeimpiin sitouttamisen keinoihin ja niiden merkitykseen henkilöstön sitouttamisessa.
Tutkimus- ja kehittämismenetelmiksi valittiin kvantitatiivinen kysely ja kvalitatiivinen aivoriihi. Kyselyn avulla selvitettiin sitoutumisen nykytilaa ja sitouttamisen keinojen toteutumisesta ja tärkeyttä. Aivoriihessä ideoitiin johtoryhmän ja vuoropäälliköiden kanssa yhdessä sitouttamisen keinoja, jotka kyselytutkimuksen mukaan olivat jääneet yrityksessä vähemmälle huomiolle. Tulokseksi saatiin keinoja henkilöstön sitouttamiseksi.
Henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella henkilöstön sitoutumisen tila oli hyvä ja affektiivisia sitoutujia paljon. Keskeisimmät sitoutumiseen vaikuttavat tekijät olivat kunnossa ja henkilöstö tunsi yhteenkuuluvuutta työyhteisöönsä. Suurin osa työntekijöistä suosittelisi työpaikkaa myös ystävilleen. Kyselyssä saatiin tietoa sitouttamisen keinojen kehittämiseksi. Henkilöstön näkemys sitouttamisen keinojen toteutuneisuudesta ja tärkeydestä toi esiin kehitettävät osa-alueet. Kehitettäviin osa-alueisiin kuului palkitseminen, palaute, perehdyttäminen, osaamisen kehittäminen, työajat ja palautuminen sekä esimiestyö.
Aivoriihessä ideoitiin kehitysehdotuksia johtoryhmän ja esimiesten kanssa näiden osa-alueiden parantamiseksi. Näitä olivat esimiehen läsnäolo ja aito kiinnostus henkilöstöstä, palkitsemistavoista tiedottaminen ja osastojen sisäiset kilpailut, perehdyttämisjaksot ja niiden palautekeskustelut, talon yhteiset toimintahetket kuukausittain sekä työvuorosuunnittelussa lepoaikojen ja työputkien huomioiminen ja palautteen antaminen vastavuoroisesti työpäivän aikana työn ohessa.