IKÄÄNTYVIEN WIITAUNIONILAISTEN HYVINVOINTI

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Wiitaunionin (Pihtipudas ja Viitasaari) alueella kotona asuvien yli 65-vuotiaiden hyvinvointia. Lisäksi tavoitteena oli tehdä tutkimustulosten perusteella ehdotuksia toimenpiteistä alueella asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Tutkimuksessa hyvinvoinnilla tarkoitetaan elinympäristöä ja elinoloja missä ikääntynyt asuu, sosiaalisia suhteita, terveyttä ja toimintakykyä sekä palveluja. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta, koska ikääntyneille on helpompaa vastata paperilomakkeisiin. Kohderyhmänä oli yli 65-vuotiaat Wiitaunionilaiset. Aineistoa analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Tutkimustulosten mukaan vastaajat asuivat pääasiallisesti omistusasunnoissa, joiden kokoon, sijaintiin, kuntoon ja sopivuuteen oltiin tyytyväisiä. Omakoti nähtiin myös tulevaisuudessa parhaaksi asumismuodoksi. Elinympäristön esteettömyyden kannalta vaikeutta tuotti teiden huono kunto ja hissittömät kerrostalot. Taloudellisesti ikääntyneet kokivat, että heidän rahat riittivät tarvittaviin menoihin. Tulevaisuudessa he kuitenkin joutuvat rahoittamaan palvelujaan enemmän omista varoistaan. Sosiaalisista suhteista kerrottiin, että lähes kaikilla suhteet sukulaisiin toimivat vaikka lähes puolella vastaajista omainen asui yli 100 kilometrin päässä. Eniten iloa ja onnea ikääntyneille toivat lapset ja lastenlapset. Pääsääntöisesti yksinäisyys ei ollut ongelma mutta jotkut kärsivät siitä. Yhteiskunnallisiin asioihin kuten politiikkaan ei osallistuttu vaikka halua siihen oli. Arkielämää ei koettu tylsäksi ja muita ikäihmisiä haluttiin auttaa. Yleisesti oma terveys koettiin hyväksi ja sairauksien uskottiin heikentävän elämänlaatua. Palveluista tyytyväisimpiä oltiin apteekin, kirjaston sekä kelan palveluihin ja tyytymättömimpiä julkiseen liikenteeseen ja kunnan palveluihin ikäihmisille yleensä. Tulosten perusteella kunnissa tulee rakennuksiin tehdä kuntotarkastuksia, luoda elinkaarirakentamista ja uusia toimintamalleja kuljetus- ja kotipalvelun toimintaan. Lisäksi tulee lisätä teknologian käyttöä ja rakentaa ulkoilureittejä. Samoin tulee kehittää omalääkäritoimintaa, palvelupisteitä ja tiedotteita. Iäkkäät ja järjestöt tulee ottaa mukaan strategioiden laatimiseen.

The aim of this study was to inquire on the welfare of the inhabitants of the Wiitaunioni area (Viitasaari and Pihtipudas) who were over 65 years of age and lived at home. A further aim was to make proposals for actions to enhance the welfare of the elderly in the area based on the results of the study. In this study the term welfare means the environment and the conditions in which an elderly person is living, social contacts, health and functional capacity as well as services.

The data acquisition method was a semi-structured questionnaire on paper because it was assumed that using a paper form would be easier for the elderly. The target group consisted of inhabitants aged over 65 years in the Wiitaunioni area. The data was analysed both quantitatively and qualitatively.

According to the results the respondents were mainly living in an owner-occupied flat, the size, location, condition and suitability of which they were content with. In the future, as well, the respondents saw living in their own homes as the best residential option. When paying attention to the accessibility of the living environment, the bad condition of the roads and the fact that the apartment buildings had no elevators caused difficulties. Economically, the elderly felt they had the means to pay for the necessary expenses, although in the future, they would have to fund the needed services more by their own means. Nearly each of the respondents had good connections to their family members, although almost half of the respondents had a close relative living over 100 km away.

Children and grandchildren gave the most joy and happiness to the elderly. Loneliness was mostly not a problem, though some suffered from it. The elderly did not participate in social affairs, such as politics, even though some had such aspirations. The elderly felt that their everyday life was not hard and they wanted to help other elderly people. Generally the elderly felt that their health was good and they believed that diseases would impair the quality of their lives. The pharmacy and public library services and the services of the Social Insurance Institution of Finland were satisfying whereas the elderly were not satisfied with the public transport and the municipal services for the elderly in general.

According to the results it is imperative to conduct condition inspections in the houses and create public-private partnerships and new operational models in the transportation and home help services in the municipalities. In addition, it is also imperative to increase the usage of technology, to build outdoor recreation routes, and to develop personal doctor services, service points and communication. The elderly and organisations have to be included in the strategy planning.