Sairaanhoitajien kokemukset saattohoidosta kotisairaalassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia saattohoidosta kotisairaalassa. Työn tavoitteena oli, että tilaaja organisaatio Rauman sosiaali- ja terveystoimi saa tietoa saattohoidon toteutumisesta kotisairaalassa ja mahdollisista kehittämistarpeista.

Opinnäytetyö toteutettiin käyttäen laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastattelua eli puolistrukturoitua haastattelua apuna käyttäen. Haastatteluun osallistui Rauman terveyspalvelujen kotisairaalan kahdeksan sairaanhoitajaa. Haastattelut etenivät etukäteen valittujen teemojen ja niihin liittyvien apukysymysten mukaisesti. Tulosten analysoinnissa käytettiin apuna sisällönanalyysiä. Vastauksista etsittiin samaa asiaa tarkoittavia suoria lainauksia. Suorista lainauksista muodostui pelkistetyt ilmaukset ja alakategoriat. Yläkategorioiksi valikoitui haastattelun teemojen pohjalta tutkimuksen olennaisimmat otsikot.

Tutkimustuloksista ilmeni sairaanhoitajien positiivisuus kotisairaalan toimintaa kohtaan. Sairaanhoitajat olivat tyytyväisiä lääkärin kanssa tehtävään yhteistyöhön, omaisten ja työkavereiden väliseen vuorovaikutukseen, sekä kivunhoitoon. Kielteisinä asioina esille nousi lääkäreiden tiheä vaihtuvuus, jonka myötä toimintamallit sekä kirjaamiseen liittyvät käytännöt muuttuvat. Haasteellisina asioina sairaanhoitajat kokivat kotisairaalan potilaiden perheiden sisäiset ristiriidat ja kommunikaation. Sairaanhoitajien mielestä kehitettävää olisi kirjaamisessa, yhtenäisten toimintamallien käyttöönotossa ja koulutuksiin pääsyssä. Kehittämisvisioina esille tuotiin haave omasta saattohoito-osastosta, kotisairaalan yövuorosta sekä palliatiivisen tiimin perustamisesta.

Jatkotutkimuksena tekijät ehdottaisivat tutkimusta saattohoitopotilaiden ja etenkin omaisten kokemuksista kotona tapahtuvasta saattohoidosta, jolloin kotisairaala saisi mahdollisia kehittämisehdotuksia myös asiakkaiden näkökulmasta.

The purpose of this thesis was to describe the experiences of nurses in a home hospital. The aim of our work was to provide information for the subscriber organization about the implementation of terminal care in a home hospital and its possible development needs.

The thesis was carried out using a qualitative research method. The material was collected using a theme interview. The interview was attended by eight nurses from the Rauma Home Hospital. The interviews proceeded according to the pre-selected themes and related questions. The data was analysed by using content analysis. Answers were sought for direct quotes with the same purpose. Direct quotes formed simplified phrases and subcategories. Based on the themes of the interview, the most important titles of the study were selected as top categories.

The results of the research revealed the positive attitude of the nurses towards the operation of the home hospital. The nurses were satisfied with the cooperation with doctor, the interaction between relatives and colleagues, and pain management. A change of a doctor was seen as negative since it lead to the change of operating patterns and documentation practices. As challenging issues, nurses experienced conflicts and communication between families at home hospital. In the nurses’ perspective, there would be a need for improvement in documenting, in introducing unified operating models and in access to training. As visions for home hospital development, dreams were voiced about an own terminal care ward as well as establishments of a night shift and a palliative team.

As a further research study, the authors suggest a study on the terminal care experiences at home from the patient and relatives’ point of view. Thus, the home hospital would receive possible development proposals from the customer perspective.