Maahanmuuttajataustaustaisten vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö päiväkodissa : Löytyisikö toimivia käytänteitä benchmarkingin avulla?
Kohonen, Reetta; Kontio, Maiju (2019)
Kohonen, Reetta
Kontio, Maiju
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913092
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913092
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana toimi eteläsavolainen päiväkoti, jonka työntekijät tuntevat maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön haastavaksi. Koska opinnäytetyössä tutkittiin yhteistyön laatua työntekijöiden näkökulmasta, on opinnäytetyö kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda toimivia käytänteitä vanhemman ja työntekijän väliseen yhteistyöhön ja tämän avulla edistää yhdenvertaisuutta päiväkodin asiakkaina olevien perheiden välillä. Tutkimusmenetelmänä toimi benchmarking, jota on yritetty kääntää suomen kielessä esimerkiksi esikuvavertailuksi ja vertailukehittämiseksi. Benchmarkingin ajatuksena on löytää uusia näkökulmia ja toimintatapoja esikuvana toimivalta yritykseltä, ja ottaa ne oman yrityksen käyttöön. Käyttöönotto jää tässä opinnäytetyössä kuitenkin työntekijöiden vastuulle.
Tilaajapäiväkodin tilannetta maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä lähdettiin selvittämään haastattelemalla ja havainnoimalla päiväkodin työntekijöitä. Tilaajapäiväkodin työntekijät pitivät maahanmuuttajataustaisten perheiden aloittamisen päiväkodissa monella eri tavalla haasteellisena. Haasteita ilmeni myös vanhempien kanssa kommunikoinnissa sekä tulkkikeskusteluissa. Viimeisenä asiana työntekijät nostivat esille haasteet haku- ja tuloajoissa.
Näihin haasteisiin lähdettiin etsimään toimivia käytänteitä kahdesta eteläsuomalaisesta esikuvapäiväkodista haastattelun ja havainnoinnin avulla. Haasteiden lisäksi selvitettiin, mitä käytänteitä esikuvapäiväkodin työntekijät suosittelevat. Esikuvapäiväkodeista saadut vastaukset esiteltiin tilaajapäiväkodin työntekijöille ja esittelyn ohella käytiin keskustelua vastausten hyödyntämismahdollisuuksista heidän päiväkodissaan. Esitellyistä vastauksista osa oli jo tilaajapäiväkodin tiedossa, muttei käytössä, tai niiden ei ajateltu toimivan. Työntekijöiden mielestä suurin osa uusista käytänteistä ei soveltunut heidän päiväkotiinsa.
Vastauksista esille nousi kuitenkin kaksi työntekijöiden suosikkia: aloitustiedotteet ja ulkopuolisilta saatu apu. Esikuvapäiväkodeissa työntekijät antavat maahanmuuttajataustaisille perheille aloitustiedotteen, jossa kerrotaan suomalaisesta päiväkotikulttuurista. Esikuvapäiväkotien työntekijät kertoivat myös saavansa apua kaupungin palkkaamalta henkilöstöltä, esimerkiksi kieli- ja kulttuuriopettajalta. Tilaajapäiväkodin työntekijöiden mielestä nämä helpottaisivat maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. Tämän lisäksi opinnäytetyö antoi uutta näkökulmaa yhteistyöhön sekä herätti työntekijöitä pohtimaan jo aiemmin käytössä olleita käytänteitä.
Tilaajapäiväkodin tilannetta maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä lähdettiin selvittämään haastattelemalla ja havainnoimalla päiväkodin työntekijöitä. Tilaajapäiväkodin työntekijät pitivät maahanmuuttajataustaisten perheiden aloittamisen päiväkodissa monella eri tavalla haasteellisena. Haasteita ilmeni myös vanhempien kanssa kommunikoinnissa sekä tulkkikeskusteluissa. Viimeisenä asiana työntekijät nostivat esille haasteet haku- ja tuloajoissa.
Näihin haasteisiin lähdettiin etsimään toimivia käytänteitä kahdesta eteläsuomalaisesta esikuvapäiväkodista haastattelun ja havainnoinnin avulla. Haasteiden lisäksi selvitettiin, mitä käytänteitä esikuvapäiväkodin työntekijät suosittelevat. Esikuvapäiväkodeista saadut vastaukset esiteltiin tilaajapäiväkodin työntekijöille ja esittelyn ohella käytiin keskustelua vastausten hyödyntämismahdollisuuksista heidän päiväkodissaan. Esitellyistä vastauksista osa oli jo tilaajapäiväkodin tiedossa, muttei käytössä, tai niiden ei ajateltu toimivan. Työntekijöiden mielestä suurin osa uusista käytänteistä ei soveltunut heidän päiväkotiinsa.
Vastauksista esille nousi kuitenkin kaksi työntekijöiden suosikkia: aloitustiedotteet ja ulkopuolisilta saatu apu. Esikuvapäiväkodeissa työntekijät antavat maahanmuuttajataustaisille perheille aloitustiedotteen, jossa kerrotaan suomalaisesta päiväkotikulttuurista. Esikuvapäiväkotien työntekijät kertoivat myös saavansa apua kaupungin palkkaamalta henkilöstöltä, esimerkiksi kieli- ja kulttuuriopettajalta. Tilaajapäiväkodin työntekijöiden mielestä nämä helpottaisivat maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. Tämän lisäksi opinnäytetyö antoi uutta näkökulmaa yhteistyöhön sekä herätti työntekijöitä pohtimaan jo aiemmin käytössä olleita käytänteitä.