Tiivistelmä opinnäytetyöstä "Mitä jää jäljelle jäähyväisten jälkeen? Luova prosessi Pessi ja Ilmo -käsikirjoituksen takana"
Pohjolainen, Inga (2019)
Pohjolainen, Inga
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812770
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyön tiivistelmässä valotetaan Pessi ja Ilmo –käsikirjoitusta ja luovaa prosessia sen takana. Käsikirjoitus pohjautuu Yrjö Kokon vuonna 1944 kirjoittamaan satuun Pessi ja Illusia, josta sittemmin on tullut klassikko ja jonka pohjalta Reino Helismaa sävelsi ja sanoitti kappaleen Päivänsäde ja Menninkäinen vuonna 1949. Satu kertoo metsässä asuvasta Pessi-peikosta ja sateenkaarelta maan kamaralle lennähtäneestä Illusia-keijusta, jotka tutustuvat toisiinsa metsässä kokemiensa seikkailuiden myötä, mutta huomaavat pian suuria eroja tavoissaan elää. Pessi ja Ilmo –adaptaatio päivittää tarinan tähän maailmanaikaan ja kertoo Pessistä (7) ja Ilmosta (6), jotka kohtaavat Lapissa sijaitsevalla rähjäisellä campingalueella ja seikkailevat aluetta ympäröivässä luonnossa. Adaptaation tarkoituksena on säilyttää alkuperäisen tarinan merkityksellisin sisältö ja ilmentää sitä uusin keinoin. Käsikirjoitus käsittelee alkuperäiselle tarinalle tunnusomaisen tematiikan – pimeyden ja valon vastakkainasettelua. Tätä tematiikkaa tulkitaan adaptaatiossa uudelleen ihmisen psyyken, lapsuuden ja aikuisuudenkokemusten sekä luontosuhteen kautta. Käsikirjoituksessa asetetaan vastakkain myös lasten kokema elämänvimma ja jäähyväisten jättämisen vaikeus sekä näiden tunnelmien tasapainosta syntyvä hetkessä elämisen taito. Adaptaation tyylilaji vaihtelee realismin ja mystiikan välillä. Nuhjuisella campingalueella juhlivien aikuisten arkinen todellisuus saa vastapainokseen seikkailut, joita Pessi ja Ilmo kokevat aluetta ympäröivässä luonnossa. Sieltä lapset löytävät oman, satumaisen todellisuutensa. Metodina opinnäytetyössä on käytetty taiteellisen prosessin kuvausta, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja pukea sanoiksi käsikirjoitusprosessin kaari ja hahmottaa siinä vaikuttaneita käänteitä. Taiteellisen prosessin kuvaus kokoaa yhteen eletyn elämän kokemuksia ja tiivistää ne ehyen käsikirjoituksen muotoon. Metodin avulla reflektoidaan käsikirjoituksen olemukselle oleellisia piirteitä niin henkilökohtaisten kokemusten kuin työtä inspiroineiden teostenkin myötä. Adaptaatiota innoittaneet elementit, kuten elokuvat, runot, valokuvat ja lapsuusmuistot muodostavat perustan, jolle uusi tarina rakentuu. Tarinan ainekset ovat usein olemassa jo ideointivaiheessa. Käsikirjoitusprosessin tarkoitus on jäsentää kyseisen metodin avulla kerättyä tietoa ja koota se uuden, ymmärrettävän tarinan muotoon. Taiteellisen prosessin kuvaus hahmottelee lähtökohtia teoksen syntyyn ja merkitystä valmiin teoksen takana. Kyseinen metodi auttaa ymmärtämään ja saattamaan valoon Pessi ja Ilmo -käsikirjoituksen takana olevan kysymyksen siitä, kuinka elää hetkessä ja päästä irti menneisyyden sekä tulevaisuuden asettamista rajoitteista.
Tämä on tiivistelmä lopullisesta opinnäytetyöstä, joka sisältää salassa pidettävän osuuden ja jota ei ole julkaistu Theseuksen sivuilla.
Tämä on tiivistelmä lopullisesta opinnäytetyöstä, joka sisältää salassa pidettävän osuuden ja jota ei ole julkaistu Theseuksen sivuilla.