Maahanmuuttajien perehdyttämisen haasteet puhdistuspalvelualalla

Abstract

Keravan kaupunkitekniikan puhdistuspalveluilla on ollut kokemusta maahanmuuttajien perehdyttämisestä useiden vuosien ajan. Työntekijöitä oli 40, heistä 10 maahanmuuttajaa. Puhdistuspalvelualan opiskelijoita oli myös ollut työssäoppimassa eri kohteissa. Tässä opinnäytteessä tutkittiin maahanmuuttajien perehdyttämisen haasteita.

Tutkimustehtävää lähestyttiin hermeneuttisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua. Haastattelu toteutettiin haastattelemalla Keravan kaupunkitekniikan esimiehiä heidän ajatuksistaan perehdyttämisestä ja perehdyttämisen haasteista, selkokielisyydestä, suomen kielen riittävästä osaamisesta ja sen määrittelystä.

Haastattelun tuloksissa todettiin, että maahanmuuttajien kielitaito on haaste työyhteisössä. Riittäväksi suomen kielen taidoksi koettiin ammattikielen ymmärtäminen. Selkokielen käyttö puhuttaessa on tärkeää. Sitä käytettiin myös jonkin verran ohjeistuksessa.

Opinnäytteen lopputuloksena tehtiin ehdotus, että työpaikassa olisi hyvä keskustella maahanmuuttajien kanssa arkisista asioista. Se auttaisi heitä oppimaan suomen kieltä. Koulutusta, joka sisältää sekä selkokielisyyden että vuorovaikutustaitojen kehittämistä, kannattaa järjestää kaikille Keravan kaupunkitekniikan puhdistuspalvelujen työntekijöille.

City of Kerava has had experience with the introduction of immigrants for many years. Now there are forty employees, which include ten immigrants. In the area of cleaning services, there have also been students on-the-job-learning in different locations. This study sample investigated the challenges of immigrant familiarization.

The research task was approached as a hermeneutic investigation. The research method was an interview. The interviews were conducted with the heads of the city technology, about their ideas on the challenges of familiarization, and about the plain language, the adequate knowledge of the Finnish language and the definition of the adequacy.

The results of the interview revealed that the language skills of immigrants are a challenge for the work community. Understanding professional language was found to be sufficient as for Finnish language skills. The use of plain language when talking is important. It was also used to some extent in the guidelines.

A suggestion was made as the conclusion of this thesis that it would be a good idea to discuss everyday issues with immigrants. It would help them to learn the Finnish language. Training that includes the development of both lucid language and interpersonal skills should be organized for all the employees of cleaning.