Yrityskokoanomalia Helsingin pörssissä vuosina 1997– 2018
Fredrikson, Axel (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913371
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin yrityskokoanomaliaa. Yrityskokoanomalialla tarkoitetaan ilmiötä, jossa markkina-arvoltaan pienten yhtiöiden osakkeet voittavat tuotoissa isommat osakkeet. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Helsingin pörssissä yrityskokoanomaliaa. Tutkimuksessa verrattiin markkina-arvoltaan eri kokoisten yhtiöiden osaketuottoja aikavälillä 1/1997–12/2018.
Opinnäytetyön teoreettisessa osiossa perehdyttiin osakkeiden tuoton ja riskin suhteeseen, arvopapereiden hinnoittelumalleihin ja tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin. Lisäksi tutustuttiin yrityskokoanomaliaan ja yrityskokoanomaliasta aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin sekä tutkimuksissa ehdotettuihin syihin ilmiön taustalla. Teoreettinen viitekehys pohjautuu pääosin aihealueen kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja artikkeleihin.
Tutkimusaineisto oli numeerista, joten tutkimus toteutettiin kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen. Tutkimusaineisto koostui 126:sta Helsingin pörssin päälistalla noteeratun yhtiön osakkeesta. Nämä osakkeet jaettiin yhtiöiden markkina-arvojen perusteella kolmeen portfolioon: Small Cap, Mid Cap ja Large Cap -portfolioon. Tuotot laskettiin osakkeiden arvonmuutoksista ja osakkeenomistajille maksetuista osingoista. Tuottoja verrattiin kuudella eripituisella sijoitusperiodilla (1 kk, 1 v, 3 v, 5 v, 10 v ja 15 v) aikavälillä 1/1997– 12/2018. Lisäksi portfolioiden suoriutumista tarkasteltiin myös Sharpen ja Treynorin luvuilla sekä Jensenin alfalla.
Tutkimustulokset antavat viitteitä yrityskokoanomalian esiintymisestä Helsingin pörssissä tutkimusajanjakson aikana. Helsingin pörssissä vuosina 1997–2018 pienten yhtiöiden osakkeet tuottivat pitkällä aikavälillä (5, 10 ja 15 vuotta) keskimäärin selvästi suurempien yhtiöiden osakkeita enemmän. Erityisen voimakasta yrityskokoanomalian esiintyminen oli ajalla ennen kansainvälistä finanssikriisiä. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisellä kymmenellä vuodella yrityskokoanomalia oli sen sijaan kääntynyt päälaelleen, isojen yhtiöiden osakkeiden tuottaessa muita paremmin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että yrityskokoanomalia esiintyy kuukausitasolla selvästi eniten tammikuussa, joten on hyvin mahdollista, että yrityskokoanomalia ja tammikuuilmiö johtuvat osittain samoista tekijöistä.
Opinnäytetyön teoreettisessa osiossa perehdyttiin osakkeiden tuoton ja riskin suhteeseen, arvopapereiden hinnoittelumalleihin ja tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin. Lisäksi tutustuttiin yrityskokoanomaliaan ja yrityskokoanomaliasta aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin sekä tutkimuksissa ehdotettuihin syihin ilmiön taustalla. Teoreettinen viitekehys pohjautuu pääosin aihealueen kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja artikkeleihin.
Tutkimusaineisto oli numeerista, joten tutkimus toteutettiin kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen. Tutkimusaineisto koostui 126:sta Helsingin pörssin päälistalla noteeratun yhtiön osakkeesta. Nämä osakkeet jaettiin yhtiöiden markkina-arvojen perusteella kolmeen portfolioon: Small Cap, Mid Cap ja Large Cap -portfolioon. Tuotot laskettiin osakkeiden arvonmuutoksista ja osakkeenomistajille maksetuista osingoista. Tuottoja verrattiin kuudella eripituisella sijoitusperiodilla (1 kk, 1 v, 3 v, 5 v, 10 v ja 15 v) aikavälillä 1/1997– 12/2018. Lisäksi portfolioiden suoriutumista tarkasteltiin myös Sharpen ja Treynorin luvuilla sekä Jensenin alfalla.
Tutkimustulokset antavat viitteitä yrityskokoanomalian esiintymisestä Helsingin pörssissä tutkimusajanjakson aikana. Helsingin pörssissä vuosina 1997–2018 pienten yhtiöiden osakkeet tuottivat pitkällä aikavälillä (5, 10 ja 15 vuotta) keskimäärin selvästi suurempien yhtiöiden osakkeita enemmän. Erityisen voimakasta yrityskokoanomalian esiintyminen oli ajalla ennen kansainvälistä finanssikriisiä. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisellä kymmenellä vuodella yrityskokoanomalia oli sen sijaan kääntynyt päälaelleen, isojen yhtiöiden osakkeiden tuottaessa muita paremmin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että yrityskokoanomalia esiintyy kuukausitasolla selvästi eniten tammikuussa, joten on hyvin mahdollista, että yrityskokoanomalia ja tammikuuilmiö johtuvat osittain samoista tekijöistä.