Ulkonäkö osana nuorisotyöntekijän ammatillisuutta : Ammattilaisten näkemyksiä ulkonäön merkityksestä työssä
Sillanpää, Tiia (2019)
Sillanpää, Tiia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113716
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113716
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, mikä merkitys ulkonäöllä on osana nuorisotyön ammatillisuutta eli professiota työntekijän näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiä olivat: Millaisia näkemyksiä ohjaajilla on nuorten suhtautumisesta ohjaajien ulkonäköön? Millainen merkitys ohjaajien mielestä ulkonäöllä on heidän työssään?
Opinnäytetyön yhteistyötahona oli Seinäjoen kaupungin nuorisopalvelut. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimukseen osallistui viisi (5) haastateltavaa, joista kaksi (2) oli etsivää nuorisotyöntekijää ja kolme (3) nuoriso-ohjaajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina kasvotusten. Aineiston analyysissä käytettiin teemoittelua.
Tutkimuksen avulla selvisi, että työntekijän persoona on tärkeämpi kuin ulkonäkö. Suurin osa haastateltavista oli sitä mieltä, ettei nuorilla olisi odotuksia ulkonäön suhteen, mutta siitä huolimatta ulkonäöllä uskotaan olevan vaikutusta siihen, miten nuoret suhtautuvat työntekijään. Ulkonäköä voidaan hyödyntää työvälineenä siten, että sillä voidaan luoda helposti lähestyttävyyttä ja samaistumista työntekijän ja nuoren välille. Pukeutumista voidaan myös käyttää keinona ehkäistä vastakkainasettelua. Nuorilta saatu palaute on haastateltavien mukaan pääosin positiivista, minkä voidaan päätellä johtuvan ainakin osittain työntekijöiden neutraaliudesta eli asiallisesta pukeutumisesta ja käyttäytymisestä. Voidaan päätellä, että nuorten myönteisessä suhtautumisessa merkittävää on se, että työntekijä vastaa sitä roolia, jossa hän on nuoriin nähden.
Opinnäytetyön yhteistyötahona oli Seinäjoen kaupungin nuorisopalvelut. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimukseen osallistui viisi (5) haastateltavaa, joista kaksi (2) oli etsivää nuorisotyöntekijää ja kolme (3) nuoriso-ohjaajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina kasvotusten. Aineiston analyysissä käytettiin teemoittelua.
Tutkimuksen avulla selvisi, että työntekijän persoona on tärkeämpi kuin ulkonäkö. Suurin osa haastateltavista oli sitä mieltä, ettei nuorilla olisi odotuksia ulkonäön suhteen, mutta siitä huolimatta ulkonäöllä uskotaan olevan vaikutusta siihen, miten nuoret suhtautuvat työntekijään. Ulkonäköä voidaan hyödyntää työvälineenä siten, että sillä voidaan luoda helposti lähestyttävyyttä ja samaistumista työntekijän ja nuoren välille. Pukeutumista voidaan myös käyttää keinona ehkäistä vastakkainasettelua. Nuorilta saatu palaute on haastateltavien mukaan pääosin positiivista, minkä voidaan päätellä johtuvan ainakin osittain työntekijöiden neutraaliudesta eli asiallisesta pukeutumisesta ja käyttäytymisestä. Voidaan päätellä, että nuorten myönteisessä suhtautumisessa merkittävää on se, että työntekijä vastaa sitä roolia, jossa hän on nuoriin nähden.