Seuraajaprofiloinnin vaikutukset vaikuttajan menestykselle : Case: Vaikuttaja X
Lilja, Niina (2019)
Lilja, Niina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913219
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913219
Tiivistelmä
Vaikuttaja on sisällöntuottaja, joka kertoo omissa kanavissaan, omalla nimellään ja kasvoillaan itselleen tärkeistä teemoista. Hän on onnistunut kasvattamaan itselleen suuren ja sitoutuneen seuraajajoukon ja pystyy omilla valinnoillaan, mielipiteillään ja teoillaan vaikuttamaan tämän joukon toimintaan. Vaikuttaja voi tuottaa sisältöä esimerkiksi omaan blogiinsa, YouTube-kanavalleen tai muihin sosiaalisen median kanaviin. Vaikuttajien käyttäminen markkinoinnissa yleistyy yritysten keskuudessa jatkuvasti. Vaikuttajamarkkinointi perustuu siihen, että vaikuttajan avulla tavoitetaan usein selkeä ja sitoutunut kohderyhmä ja vaikuttaja pystyy tuottamaan tuotteille lisäarvoa perinteistä markkinointia paremmin.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, millainen toimeksiantajana toimineen vaikuttajan seuraajajoukko on ja millaisilla toimenpiteillä hän voisi jatkossa tuottaa sidosryhmilleen mielekkäämpää sisältöä. Tutkimusmenetelminä toimivat kirjoituspöytätutkimus ja määrällinen tutkimus. Seuraajaprofiilin tunteminen on vaikuttajalle tärkeää, sillä tuntiessaan seuraajansa, vaikuttajan on helpompi tuottaa heitä puhuttelevaa sisältöä ja sitä kautta lisätä sitoutuneisuutta. Kun kohderyhmä on määritelty tarkkaan, on sisällöntuotantoa helpompi myydä myös yrityksille.
Opinnäytetyö antaa lukijalle perustietoa vaikuttajamarkkinoinnista. Johdannon jälkeisessä teoriaosuudessa käy ilmi vaikuttajan määritelmä, vaikuttajan, sisällöntuottajan ja henkilöbrändin ero sekä joukko syitä, miksi yritysten kannattaisi käyttää vaikuttajamarkkinointia. Lisäksi lukijaa valaistaan siitä, millaista työtä vaikuttaminen on käytännössä. Neljännessä luvussa esitellään tarkemmin toimeksiantaja ja tutkimusmenetelmät, ja viidennessä luvussa analysoidaan tutkimustuloksia. Luvussa kuusi yhdistetään teoreettisesta viitekehyksestä saadut tiedot tutkimustuloksiin ja koostetaan toimeksiantajalle lopullinen seuraajaprofiili. Opinnäytetyössä toimeksiantaja esitetään anonyyminä, jotta tutkimuksesta saatuja tietoja voitiin käsitellä laajemmin.
Seuraajatutkimuksella saavutettiin tietoa, jota voidaan jatkossa hyödyntää sekä sisällön suunnittelussa että yritysyhteistyöneuvotteluissa. Keskivertoseuraajaksi muodostui lopulta 25 – 35-vuotias, korkeasti koulutettu nainen, jolla on lapsi tai lapsia. Vaikuttajan seuraajat osoittautuivat sitoutuneiksi, sillä he vierailevat blogissa kerran viikossa tai useammin ja ovat seuranneet vaikuttajaa jo useamman vuoden ajan. Eniten sisältöä toivottiin arjesta, ja Instagram-sisällössä arvostettiin eniten reaaliaikaisuutta, aitoutta ja laadukkaita kuvia.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, millainen toimeksiantajana toimineen vaikuttajan seuraajajoukko on ja millaisilla toimenpiteillä hän voisi jatkossa tuottaa sidosryhmilleen mielekkäämpää sisältöä. Tutkimusmenetelminä toimivat kirjoituspöytätutkimus ja määrällinen tutkimus. Seuraajaprofiilin tunteminen on vaikuttajalle tärkeää, sillä tuntiessaan seuraajansa, vaikuttajan on helpompi tuottaa heitä puhuttelevaa sisältöä ja sitä kautta lisätä sitoutuneisuutta. Kun kohderyhmä on määritelty tarkkaan, on sisällöntuotantoa helpompi myydä myös yrityksille.
Opinnäytetyö antaa lukijalle perustietoa vaikuttajamarkkinoinnista. Johdannon jälkeisessä teoriaosuudessa käy ilmi vaikuttajan määritelmä, vaikuttajan, sisällöntuottajan ja henkilöbrändin ero sekä joukko syitä, miksi yritysten kannattaisi käyttää vaikuttajamarkkinointia. Lisäksi lukijaa valaistaan siitä, millaista työtä vaikuttaminen on käytännössä. Neljännessä luvussa esitellään tarkemmin toimeksiantaja ja tutkimusmenetelmät, ja viidennessä luvussa analysoidaan tutkimustuloksia. Luvussa kuusi yhdistetään teoreettisesta viitekehyksestä saadut tiedot tutkimustuloksiin ja koostetaan toimeksiantajalle lopullinen seuraajaprofiili. Opinnäytetyössä toimeksiantaja esitetään anonyyminä, jotta tutkimuksesta saatuja tietoja voitiin käsitellä laajemmin.
Seuraajatutkimuksella saavutettiin tietoa, jota voidaan jatkossa hyödyntää sekä sisällön suunnittelussa että yritysyhteistyöneuvotteluissa. Keskivertoseuraajaksi muodostui lopulta 25 – 35-vuotias, korkeasti koulutettu nainen, jolla on lapsi tai lapsia. Vaikuttajan seuraajat osoittautuivat sitoutuneiksi, sillä he vierailevat blogissa kerran viikossa tai useammin ja ovat seuranneet vaikuttajaa jo useamman vuoden ajan. Eniten sisältöä toivottiin arjesta, ja Instagram-sisällössä arvostettiin eniten reaaliaikaisuutta, aitoutta ja laadukkaita kuvia.