Tn5-transposaasin tuotto, puhdistus ja aktiivisuuden määritys
Karpiola, Eetu (2019)
Karpiola, Eetu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913270
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Tn5-transposaasia tutkimuskäyttöön. Opinnäytetyö suoritettiin Tampereen yliopiston alaisuudessa toimivassa BioMediTechissä Protein Dynamics -tutkimusryhmässä. Toimeksianto työhön tuli tutkijalta, joka halusi proteiinia käyttöönsä. Tavoitteena oli tuottaa proteiinia kolmessa eri solulinjassa, puhdistaa se käyttäen erilaisia menetelmiä sekä varmistaa tuotteen aktiivisuus.
Proteiinia koodaavan geenin sisältävä vektori transformoitiin kolmeen eri E. coli -solulinjaan. Proteiinin tuotto indusoitiin IPTG:llä. Solut hajotettiin sonikoimalla, joka perustuu ultraäänen käyttöön. Hajotetuista bakteerisoluista saostettiin DNA pois käyttäen PEI-menetelmää. Tn5-transposaasia tuottavaan geeniin oli lisättynä kitiiniä sitova alue (CBD), jonka avulla proteiini pystyttiin puhdistamaan affiniteettikromatografiaa käyttämällä. Puhdistuksen eri vaiheissa otettiin SDS-PAGE-näytteitä, joiden avulla pystyttiin seuraamaan prosessin onnistumista. SDS-PAGE-geelien avulla saatiin selville, mitkä fraktiot sisältävät puhdistettua proteiinia. Fraktiot yhdistettiin ja dialysoitiin. Dialyysituotteista ajettiin uusi SDS- PAGE-geeli, proteiini konsentroitiin ja pakastettiin. Tn5-transposaasien aktiivisuuden määritys tehtiin muodostamalla Tn5-kompleksi, joka aktiivisena pystyy pilkkomaan DNA:ta. Plasmidi-DNA:n pilkkoutumista voitiin analysoida agaroosigeelielektroforeesin avulla.
Proteiinia saatiin tuotettua runsaasti toimeksiantajalle. Tuotetun proteiinin puhtaus oli SDS-PAGE-analyysien perusteella hyvä. Aktiivisuuden määrityksen perusteella voidaan sanoa, että Tn5-transposaasi on aktiivista. Lisäksi toimeksiantajan omat kokeet Tn5-transposaasin kanssa varmistivat sen aktiivisuuden.
Opinnäytetyöprosessia ei optimoitu ajanpuutteen vuoksi. Tuottovaiheessa inkubaatioaikoja voitaisiin vaihdella, sekä lämpökaappien lämpötiloja muokata. Käytettyjen reagenssien konsentraatioita voitaisiin vaihdella saantojen parantamiseksi. Puhdistuksen aikana kitiiniä voitaisiin käyttää enemmän ja inkubaatioaikaa voitaisiin pidentää. Aktiivisuuden määrityksessä lämpötilan vaikutusta Tn5-kompleksin ja pUC19-plasmidin välisessä reaktiossa voitaisiin tutkia tarkemmin. Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista tutkia, kuinka kauan Tn5-kompleksilla kestää pilkkoa koko pUC19-plasmidi.
Proteiinia koodaavan geenin sisältävä vektori transformoitiin kolmeen eri E. coli -solulinjaan. Proteiinin tuotto indusoitiin IPTG:llä. Solut hajotettiin sonikoimalla, joka perustuu ultraäänen käyttöön. Hajotetuista bakteerisoluista saostettiin DNA pois käyttäen PEI-menetelmää. Tn5-transposaasia tuottavaan geeniin oli lisättynä kitiiniä sitova alue (CBD), jonka avulla proteiini pystyttiin puhdistamaan affiniteettikromatografiaa käyttämällä. Puhdistuksen eri vaiheissa otettiin SDS-PAGE-näytteitä, joiden avulla pystyttiin seuraamaan prosessin onnistumista. SDS-PAGE-geelien avulla saatiin selville, mitkä fraktiot sisältävät puhdistettua proteiinia. Fraktiot yhdistettiin ja dialysoitiin. Dialyysituotteista ajettiin uusi SDS- PAGE-geeli, proteiini konsentroitiin ja pakastettiin. Tn5-transposaasien aktiivisuuden määritys tehtiin muodostamalla Tn5-kompleksi, joka aktiivisena pystyy pilkkomaan DNA:ta. Plasmidi-DNA:n pilkkoutumista voitiin analysoida agaroosigeelielektroforeesin avulla.
Proteiinia saatiin tuotettua runsaasti toimeksiantajalle. Tuotetun proteiinin puhtaus oli SDS-PAGE-analyysien perusteella hyvä. Aktiivisuuden määrityksen perusteella voidaan sanoa, että Tn5-transposaasi on aktiivista. Lisäksi toimeksiantajan omat kokeet Tn5-transposaasin kanssa varmistivat sen aktiivisuuden.
Opinnäytetyöprosessia ei optimoitu ajanpuutteen vuoksi. Tuottovaiheessa inkubaatioaikoja voitaisiin vaihdella, sekä lämpökaappien lämpötiloja muokata. Käytettyjen reagenssien konsentraatioita voitaisiin vaihdella saantojen parantamiseksi. Puhdistuksen aikana kitiiniä voitaisiin käyttää enemmän ja inkubaatioaikaa voitaisiin pidentää. Aktiivisuuden määrityksessä lämpötilan vaikutusta Tn5-kompleksin ja pUC19-plasmidin välisessä reaktiossa voitaisiin tutkia tarkemmin. Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista tutkia, kuinka kauan Tn5-kompleksilla kestää pilkkoa koko pUC19-plasmidi.