Toimintamalli Tornatorille - Norojen tunnistaminen paikkatiedon avulla

Abstract

Norot ja purot voivat olla hyvin vaikeita erottaa toisistaan. Myös kohteiden luonnontilaisuuden arviointi voi olla haastavaa. Metsälaki ja vesilaki määrittelevät noron ja puron eron sekä ohjeistavat luonnontilaisuuden arviointiin. Eri ihmiset kuitenkin tulkitsevat lakeja eri tavoin ja tämän vuoksi yhtä selkeää toimintatapaa ei ole. Metsälain mukaan puustoltaan luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten norojen lähiympäristö on suojeltava jättämällä riittävän leveä suojavyöhyke. Vesilaki puolestaan suojelee luonnontilaisen noron uomaa. Jos norolla ei ole metsälain määrittämää ympäristöstään selkeästi erottuvaa, monimuotoista, luonnontilaista tai sen kaltaista vyöhykettä, ei suojavyöhykettä tarvitse jättää.

Tämän työn tarkoituksena oli tuottaa toimintamalli Tornatorin suunnitteluasiantuntijoille helpottamaan norojen tunnistamista maastossa. Toimintamalli on lista tarkastettavista ja huomioitavista asioista maastossa. Ennen tätä työtä ei Tornatorilla ole ollut yhtä selkeää ohjeistusta norojen tunnistamiseen ja niiden huomioimiseen metsänkäsittelyssä. Osana opinnäytetyötä selvitettiin myös, voiko Suomen Metsäkeskuksen uusia luonnonhoidon paikkatietoaineistoja hyödyntää norojen tunnistamisessa. Maastokohteisiin tutustumalla selvitettiin, onko norot tunnistettu ja huomioitu Tornatorin mailla oikein.

Maastossa käytiin läpi kaksikymmentä kohdetta Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Jokaiselta kohteelta määritettiin, onko kyseessä luonnontilaisen kaltainen noro vai puro. Jos kohde on luonnontilainen tai sen kaltainen, on suojavyöhyke metsälain mukaan jätettävä. Jos kohde ei ole metsälain kohde, täytyy määrittää, onko kyseessä noro vai puro. Puron varteen on metsäsertifikaattien mukaan aina jätettävä suojavyöhyke, mutta norolle ei. Määrittämisessä käytettiin apuna Metsäkeskuksen valuma-alue työkalua. Maastokohteita tarkasteltiin myös kosteusindeksikartan ja virtausverkon avulla.

Opinnäytetyössä tarkastetut norot oli tunnistettu hyvin Tornatorin mailla. Yksikään pieni puro ei ole päätynyt noroksi. Useammalle kohteelle oli jätetty suojavyöhyke ja asetettu toimenpidekielto metsälain näkökulmasta turhaan, kyseessä ei ollut luonnontilaisen kaltainen noro. Suojavyöhykkeitä ei puuttunut yhdeltäkään metsälakikohteelta. Metsäkeskuksen luonnonhoidon paikkatietoaineistot ovat hyödyllinen apuväline norojen tunnistamisessa.