Aurinkopaneelien mahdollisuudet osana tuotantolaitoksen sähköjärjestelmää
Virtanen, Matias (2019)
Virtanen, Matias
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913343
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913343
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli suunnitella paras mahdollinen aurinkosähköratkaisu tilaajan Europress Group Oy tarpeisiin. Aurinkosähköllä haluttiin tuottaa mahdollisimman paljon energiaa laitoksen omaan käyttöön, kuitenkin niin ettei ylijäämää syntyisi. Laitoksessa suurin osa sähkönkulutuksesta muodostuu konekäytöistä ja valaistuksesta. Lämmitys tapahtuu kaukolämmöllä, joten sillä ei ole sähkönkulutukseen suurtakaan vaikutusta.
Suunnittelu aloitettiin kartoittamalla eri paneelityyppien ominaisuuksia, jonka jälkeen tarkasteltiin asennuspaikan vaatimuksia sekä järjestelmäkokonaisuuden asennusmahdollisuutta. Teknisten ratkaisumahdollisuuksien ollessa tiedossa saatiin laskettua optimaalisin koko järjestelmälle ja päästiin miettimään investoinnin kannattavuutta. Lähteinä käytettiin erinäisiä jo olemassa olevien järjestelmien tuotantotietoja. Näitä tietoja verrattiin karttaohjelmaan perustuvan laskurin ohessa ja saatiin mahdollisimman tarkka lopputulos. Paikallisen sähköverkkoyhtiön kanssa mietittiin myös erilaisia ratkaisuja lähinnä sähkön verkkoon myyntiä koskien. Myös sähkön varastointimahdollisuuksia tutkittiin, mutta ne eivät osoittautuneet kannattaviksi.
Työssä päästiin tavoitteisiin, jotka asetettiin. Työstä käy ilmi selkeästi kaksi eri järjestelmäkokonaisuusvaihtoehtoa hyvine ja huonoine ominaisuuksineen. Myös ympäristövaikutukset otettiin huomioon lopputulosta mietittäessä. Lukijan on näin ollen helppoa saada käsitys siitä, että minkälainen järjestelmä olisi kussakin tapauksessa viisain vaihtoehto. Tilaajan osaksi jää työn jälkeen harkinta siitä että halutaanko järjestelmä toteuttaa.
Suunnittelu aloitettiin kartoittamalla eri paneelityyppien ominaisuuksia, jonka jälkeen tarkasteltiin asennuspaikan vaatimuksia sekä järjestelmäkokonaisuuden asennusmahdollisuutta. Teknisten ratkaisumahdollisuuksien ollessa tiedossa saatiin laskettua optimaalisin koko järjestelmälle ja päästiin miettimään investoinnin kannattavuutta. Lähteinä käytettiin erinäisiä jo olemassa olevien järjestelmien tuotantotietoja. Näitä tietoja verrattiin karttaohjelmaan perustuvan laskurin ohessa ja saatiin mahdollisimman tarkka lopputulos. Paikallisen sähköverkkoyhtiön kanssa mietittiin myös erilaisia ratkaisuja lähinnä sähkön verkkoon myyntiä koskien. Myös sähkön varastointimahdollisuuksia tutkittiin, mutta ne eivät osoittautuneet kannattaviksi.
Työssä päästiin tavoitteisiin, jotka asetettiin. Työstä käy ilmi selkeästi kaksi eri järjestelmäkokonaisuusvaihtoehtoa hyvine ja huonoine ominaisuuksineen. Myös ympäristövaikutukset otettiin huomioon lopputulosta mietittäessä. Lukijan on näin ollen helppoa saada käsitys siitä, että minkälainen järjestelmä olisi kussakin tapauksessa viisain vaihtoehto. Tilaajan osaksi jää työn jälkeen harkinta siitä että halutaanko järjestelmä toteuttaa.