DASA-mittarin käyttö väkivaltariskin arvioinnissa – haastattelututkimus hoitohenkilökunnalle
Kahri, Tuukka (2019)
Kahri, Tuukka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113807
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia psykiatrisessa sairaalassa työssä olevien hoitajien kokemuksia potilaiden väkivaltariskin arvioinnista DASA-mittarin avulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä mittarin käyttöä hoitajien työvälineenä ja sitä kautta edistää turvallista ja asiakaslähtöistä hoitoa. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Kaakkois-Suomessa sijaitseva psykiatrinen sairaala, jossa mittari on ollut käytössä loppuvuodesta 2015 lähtien.
Opinnäytetyö toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastateltavina oli kolme ryhmää, joissa jokaisessa oli neljä psykiatrisen sairaalan aikuispsykiatrian akuuttiosastoilla työssä olevaa hoitajaa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Saatu aineisto käsiteltiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Hoitajien mielestä DASA oli käyttökelpoinen ja selkeä väline potilaiden väkivaltaisuuden arviointiin. Mittarin käytön koettiin lisänneen hoitohenkilökunnan välistä yhteistyötä ja keskustelua. Mittarin vaikutus tähänastisten väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyssä oli kuitenkin jäänyt heikoksi. Sitä käytettiin liian vähän ja käyttö tapahtui yleensä väkivaltatilanteen jo tapahduttua.
Opinnäytetyön perusteella voidaan tulla siihen johtopäätökseen, että hoitajat olivat melko yksimielisiä DASA-mittarin käytön lisäämisestä. Mittarin käyttöä voitaisiin lisätä koulutusta ja ohjeistusta parantamalla sekä muuttamalla paperisessa muodossa oleva mittari osaksi sähköistä hoitokertomusjärjestelmää. Tästä opinnäytetyöstä saatua tietoa, tuloksia ja kehittämisehdotuksia voitaisiin hyödyntää tilaajaorganisaatiossa ja siten parantaa sekä hoidon suunnittelua että laatua.
Opinnäytetyö toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastateltavina oli kolme ryhmää, joissa jokaisessa oli neljä psykiatrisen sairaalan aikuispsykiatrian akuuttiosastoilla työssä olevaa hoitajaa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Saatu aineisto käsiteltiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Hoitajien mielestä DASA oli käyttökelpoinen ja selkeä väline potilaiden väkivaltaisuuden arviointiin. Mittarin käytön koettiin lisänneen hoitohenkilökunnan välistä yhteistyötä ja keskustelua. Mittarin vaikutus tähänastisten väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyssä oli kuitenkin jäänyt heikoksi. Sitä käytettiin liian vähän ja käyttö tapahtui yleensä väkivaltatilanteen jo tapahduttua.
Opinnäytetyön perusteella voidaan tulla siihen johtopäätökseen, että hoitajat olivat melko yksimielisiä DASA-mittarin käytön lisäämisestä. Mittarin käyttöä voitaisiin lisätä koulutusta ja ohjeistusta parantamalla sekä muuttamalla paperisessa muodossa oleva mittari osaksi sähköistä hoitokertomusjärjestelmää. Tästä opinnäytetyöstä saatua tietoa, tuloksia ja kehittämisehdotuksia voitaisiin hyödyntää tilaajaorganisaatiossa ja siten parantaa sekä hoidon suunnittelua että laatua.