Uniapneapotilaiden CPAP-hoitoon sitoutuminen ja CPAP-hoidon ohjauksen kehittäminen Satasairaalassa

Abstract

Obstruktiivisella uniapnealla tarkoitetaan toistuvia ja vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta unen aikana. Uniapnean tehokkain hoitomuoto on CPAP- eli ylipainehengityshoito. CPAP-hoitojen aloitusmäärät ovat kasvaneet huomattavasti, sillä uniapnea tunnistetaan nykyisin entistä paremmin ja potilaita ohjataan aktiivisemmin hoitoon.

Tämän toimintatutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selvittää Satasairaalan uniapneapotilaiden CPAP-hoitoon sitoutumista, tuottaa ja pilotoida CPAP-hoidon potilasohje sekä arvioida potilasohjeen ja etäseurannan vaikutuksia uniapneapotilaiden CPAP-hoitoon sitoutumiseen ja ohjaukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa uniapneapotilaiden CPAP-hoitoon sitoutumisesta, yhtenäistää CPAP-hoidon ohjauskäytäntöä ja kehittää CPAP-hoidon ohjausta Satasairaalassa. Tutkimus sisälsi kuusi vaihetta, jotka muodostivat yhden toimintatutkimuksen syklin. Uniapneapotilaiden CPAP-hoitoon sitoutumista tarkasteltiin verrokki-(N=503) ja pilottiryhmän (N=100) CPAP-laitteiden käyttötuntianalyysien avulla ja potilaiden (N=17) kokemuksia saamastaan CPAP-hoidon ohjauksesta, CPAP-hoitoon sitoutumisesta ja etäseurannasta selvitettiin puhelimitse toteutetuilla teemahaastatteluilla.

Tulosten perusteella uniapneapotilaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Haastateltavat CPAP-potilaat jakautuivat deduktiivisen analyysin perusteella hoitoon sitoutuneisiin, yrittäjiin ja hoitoon sitoutumattomiin. Käyttötuntianalyysien perusteella verrokki- ja pilottiryhmän välille ei muodostunut eroa CPAP-laitteiden käytössä. Etäseuranta ja potilasohjeen pilotointi ei siis parantanut käyttötuntianalyysien perusteella CPAP-hoitoon sitoutumista. Keskeisimmät kehittämisehdotukset käsittelivät hoidon omaseurantaa, yhteydenottotapojen monipuolistamista ja hoidon järjestämistä. Potilaat halusivat käyttöönsä hoidon omaseurantaan tarkoitettuja mobiilisovelluksia ja toivoivat yhteydenottotapoihin lisää vaihtoehtoja soittoaikojen lisäksi. Myös hoidon järjestämisen nopeuttamista toivottiin.

Uniapneapotilaiden hoitoon sitoutumista ja sitoutumista tukevia ohjausmenetelmiä olisi erittäin hyödyllistä tutkia edelleen potilaiden hoidon tehokkuuden ja hoitavien yksiköiden resurssienkin kannalta.