Sovittelujournalismin keinojen soveltaminen lehtijutuissa
Friman, Miro (2019)
Friman, Miro
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314229
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee sovittelujournalismia. Sovittelujournalismi on syntynyt vastapainoksi uutisille, jotka rakentuvat nykyisin entistä enemmän vastakkainasetteluiden ja draaman varaan. Tässä opinnäytetyössä analysoidaan juttuja, jotka ovat syntyneet Sovittelujournalismi-tutkimushankkeessa. Tämä Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke toteutettiin vuosina 2016 – 2017. Joukko konfliktihakuiseen uutisointiin väsyneitä toimittajia osallistui hankkeen työpajoihin, joissa oli tarkoitus luoda juttuja konfliktiherkistä aiheista uudesta sovittelujournalistisesta näkökulmasta.
Sovittelujournalismi on melko uusi käsite Suomessa. Pähkinänkuoressa sovittelujournalismi tarjoaa toimittajille työkaluja, joiden avulla mahdollistetaan konfliktin sovittelu. Tarkoitus ei ole ratkoa muiden ongelmia heidän puolestaan vaan mahdollistaa rakentava keskustelu, joka pohjautuu tasapuoliselle kuuntelemiselle sekä yhteisymmärrykselle.
Tässä helmikuun 2019 ja huhtikuun 2019 välisenä aikana toteutetussa opinnäytetyössä analysoitiin työpajoissa tehtyjä sovittelujournalistisia juttuja. Jutuista analysoitiin niissä käytetyt sovittelujournalistiset metodit ja juttumallit. Lisäksi tarkasteltiin, millaisia myönteisiä, neutraaleja tai kielteisiä sanavalintoja toimittaja oli käyttänyt jutuissa.
Tutkimuksen aikana selvisi muutamia seikkoja. Ensinnäkin konfliktien laukaiseviksi tekijöiksi nimettiin syyttely, leimaaminen ja epäoikeudenmukainen kohtelu. Konflikteja siis eivät varsinaisesti aiheuttaneet vaikeat aiheet. Kaikkia konflikteja yhdisti se, että kukin osapuoli halusi tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Sovittelujournalismin tarjoamien työkalujen avulla sopuun päästiin varsin nopeasti.
Toiseksi selvisi, että juttujen tyypillisimpiä päämetodeja oli kohtaaminen, jossa toimittaja mahdollisti tasapuolisen keskustelun eri mieltä olevien osapuolien välille. Vastaavasti yleisin juttumalli oli sipulimalli, jossa mennään pintaa syvemmälle selvittämään konfliktiin todellisuudessa johtaneet tekijät.
Kolmanneksi selvisi, että jutuissa oli useita kielteisiä sanavalintoja, jotka voivat tahattomasti lisätä vastakkainasettelua. Sovittelevalla tarkoitusperällä tehty juttu ei vielä takaa, että vastakkainasetteluiden muodostumisilta vältyttäisiin.
Sovittelujournalismi on melko uusi käsite Suomessa. Pähkinänkuoressa sovittelujournalismi tarjoaa toimittajille työkaluja, joiden avulla mahdollistetaan konfliktin sovittelu. Tarkoitus ei ole ratkoa muiden ongelmia heidän puolestaan vaan mahdollistaa rakentava keskustelu, joka pohjautuu tasapuoliselle kuuntelemiselle sekä yhteisymmärrykselle.
Tässä helmikuun 2019 ja huhtikuun 2019 välisenä aikana toteutetussa opinnäytetyössä analysoitiin työpajoissa tehtyjä sovittelujournalistisia juttuja. Jutuista analysoitiin niissä käytetyt sovittelujournalistiset metodit ja juttumallit. Lisäksi tarkasteltiin, millaisia myönteisiä, neutraaleja tai kielteisiä sanavalintoja toimittaja oli käyttänyt jutuissa.
Tutkimuksen aikana selvisi muutamia seikkoja. Ensinnäkin konfliktien laukaiseviksi tekijöiksi nimettiin syyttely, leimaaminen ja epäoikeudenmukainen kohtelu. Konflikteja siis eivät varsinaisesti aiheuttaneet vaikeat aiheet. Kaikkia konflikteja yhdisti se, että kukin osapuoli halusi tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Sovittelujournalismin tarjoamien työkalujen avulla sopuun päästiin varsin nopeasti.
Toiseksi selvisi, että juttujen tyypillisimpiä päämetodeja oli kohtaaminen, jossa toimittaja mahdollisti tasapuolisen keskustelun eri mieltä olevien osapuolien välille. Vastaavasti yleisin juttumalli oli sipulimalli, jossa mennään pintaa syvemmälle selvittämään konfliktiin todellisuudessa johtaneet tekijät.
Kolmanneksi selvisi, että jutuissa oli useita kielteisiä sanavalintoja, jotka voivat tahattomasti lisätä vastakkainasettelua. Sovittelevalla tarkoitusperällä tehty juttu ei vielä takaa, että vastakkainasetteluiden muodostumisilta vältyttäisiin.