Roskakartoitus Sääksjärvessä ja sen rantaviivalla

Abstract

Vesistöjen roskaantumiseen on viime vuosina alettu kiinnittää enemmän huomiota. Tähän mennessä meriympäristössä tapahtuva roskaantuminen on kerännyt tutkijoiden ja median huomiota enemmän kuin makean veden altaiden roskaantuminen. Järvet ja joet ovat usein kooltaan pieniä, minkä seurauksena ne ovat erityisesti tiheästi asutuilla alueilla alttiita roskaantumisasteen nopealle nousulle.

Opinnäytetyössä kartoitettiin Nurmijärvellä sijaitsevan Sääksjärven roskaisuutta. Roskia etsittiin järven rantaviivalta sekä sen pohjasta sukeltamalla. Tavoitteena oli saada alustava arvio järvestä mahdollisesti löytyvien roskien tyypistä ja määrästä.

Sääksjärveltä valittiin kuusi kohdetta järven eri puolilta. Jokaisessa kartoituskohteessa oli kolme linjaa (1, 2, 3), yksi rantaviivalla ja -kaksi järvessä. Yhteensä kartoituslinjoja oli 18 kappaletta. Kartoitukset suoritettiin yhdenmukaisesti, jotta kohteita voitiin vertailla keskenään. Löydetyt roskat kerättiin ja niitä tarkasteltiin lukumäärien, materiaalien ja tyypin mukaan. Tässä käytettiin apuna makroroskaseurantakaavaketta. Roska-aineisto luetteloitiin Excel-taulukoihin. Lisäksi roskat numeroitiin ja kuvattiin kartoituslinjoittain.

Kartoituksen perusteella roskamäärät vähenivät rannasta ulospäin selvästi, mutta tasaantuivat järvellä. 1-, 2- ja 3-linjojen roskamäärien suhteelliset osuudet olivat 62 %, 22 % ja 16 %. Materiaaleista muovia löytyi selvästi eniten, sen osuus oli 57 % kaikesta löydetystä roskasta. Roskia löytyi jokaiselta kartoituslinjalta, mutta varsinaisia roskakeskittymiä ei löytynyt järven pohjasta tai rannalta. Eniten roskia löytyi Röykän uimapaikan kartoituskohteesta.