Jälkilaskenta tarjouslaskennan kehittämiseksi
Koste, Timi (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314323
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Työn tarkoitus oli tutkia jälkilaskennalla viittä eri kohdetta ja selvittää, kuinka hyvin toteutuneet kululaskelmat vastaavat tarjouslaskentaa. Tavoitteena oli eritoten keskittyä kiinnitystarvikkeisiin ja työmaan pienkuluihin. Pienkuluja ei huomioida erikseen tarjouslaskennassa ja tutkinnan hypoteesina oli, että nämä kulut saattavat olla odotettua suuremmat.
Tutkimus suoritettiin tarkastelemalla Star Expertin urakkadokumentaatiota. Dokumentaatio oli kerättynä Visman L7-toiminnanohjausohjelman järjestelmiin. Tehtävänä oli etsiä oleellisia raportteja määritellyistä kohteista, kerätä kyseisistä raporteista tarjouslaskentadataa sekä laskutustietoja ja verrata niitä keskenään. Vertailu tuotti uutta tietoa, jonka pohjalta pystyttiin määrittelemään, mitkä kohteet vaativat lisätutkimusta ja mihin tutkimuksissa piti keskittyä.
Opinnäytetyön tuloksena viidelle kohteelle määritettiin kiinnitystarvikkeiden ja pienkulujen prosenttiosuus kokonaiskuluista. Jälkilaskennalle luotiin perusta, mistä voidaan jatkaa kohteiden tutkimista tai soveltaa uusiin kohteisiin. Jos jälkilaskentaa päätetään hyödyntää jatkossa, on tietojen keruu jo aloitettu.
Työn tarkoitus oli tutkia jälkilaskennalla viittä eri kohdetta ja selvittää, kuinka hyvin toteutuneet kululaskelmat vastaavat tarjouslaskentaa. Tavoitteena oli eritoten keskittyä kiinnitystarvikkeisiin ja työmaan pienkuluihin. Pienkuluja ei huomioida erikseen tarjouslaskennassa ja tutkinnan hypoteesina oli, että nämä kulut saattavat olla odotettua suuremmat.
Tutkimus suoritettiin tarkastelemalla Star Expertin urakkadokumentaatiota. Dokumentaatio oli kerättynä Visman L7-toiminnanohjausohjelman järjestelmiin. Tehtävänä oli etsiä oleellisia raportteja määritellyistä kohteista, kerätä kyseisistä raporteista tarjouslaskentadataa sekä laskutustietoja ja verrata niitä keskenään. Vertailu tuotti uutta tietoa, jonka pohjalta pystyttiin määrittelemään, mitkä kohteet vaativat lisätutkimusta ja mihin tutkimuksissa piti keskittyä.
Opinnäytetyön tuloksena viidelle kohteelle määritettiin kiinnitystarvikkeiden ja pienkulujen prosenttiosuus kokonaiskuluista. Jälkilaskennalle luotiin perusta, mistä voidaan jatkaa kohteiden tutkimista tai soveltaa uusiin kohteisiin. Jos jälkilaskentaa päätetään hyödyntää jatkossa, on tietojen keruu jo aloitettu.