Potilasturvallisuus akuuttihoidossa päivystyksessä : Kirjallisuuskatsaus
Partanen, Martika (2019)
Partanen, Martika
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314403
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, miten potilasturvallisuutta on tutkittu akuuttihoidossa päivystyksissä ja mitkä ovat niiden tutkimusten keskeiset tulokset. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää akuuttihoitotyön opetusta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle opetuksen tueksi.
Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuushaku työhön oli tehty seuraavia tieteellisiä tietokantoja käyttäen: CINAHL, Medic ja PubMed. Opinnäytetyön empiirisessä osassa kirjallisuuskatsauksen 10 tieteellistä artikkelia analysoitiin induktiivisella analyysilla. Teoreettisessa osassa käsiteltiin akuuttihoitotyötä päivystyksessä ja potilasturvallisuutta.
Empiirisen tutkimuksen perusteella potilasturvallisuuden tutkimiseen oli käytetty laadullisia sekä määrällisiä tutkimuksia. Laadullisissa tutkimuksissa oli käytetty kirjallisuuskatsausta ja määrällisissä kyselylomaketta. Potilasturvallisuuden parantamiskeinot jakaantuivat niin organisaation johdolle kuin yksittäiselle työntekijälle. Organisaation johdon esimerkillisyys potilasturvallisuuteen sitoutumisessa ja korostamisessa oli tärkeää. Haittatapahtumien, kuten potilaiden kaatumiset voitiin ennaltaehkäistä riskien ennakoinnilla ja arvioinnilla organisaation käytössä olevia mittareita käyttäen. Myöskin johdon parantamiskeinot työympäristön sekä työntekijöiden työolosuhteisiin paransivat potilasturvallisuutta. Kannustavalla ilmapiirillä saatiin työntekijä sitoutumaan paremmin potilasturvallisuuteen. Hyvät raportointivälineet sekä avoin työilmapiiri rohkaisivat työntekijää haittatapahtumista raportoimiseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta potilasturvallisuuden tärkeys päivystystyössä ja siinä olevan parantamisen varaa. Potilasturvallisuuden noudattaminen, kehittäminen ja parantaminen olivat niin organisaation johdon kuin myös yksittäisen työntekijän vastuulla. Tutkimusten perusteella voidaan myös todeta systemaattisesti järjestettyjen simulaatioharjoitusten kehittäneen työntekijöiden potilasturvallisuutta. The aim of this thesis was to describe how patient safety in emergency care was surveyed and what the main survey results were. The purpose of this thesis was to improve acute care education at in addition to one existing at South-Eastern Finland’s University of Ap-plied Sciences.
The research method used in this study was a descriptive literature review. The literature research for this study was done by using the following scientific databases: CINAHL, Me-dic and PubMed. In the empirical part of the thesis 10 scientific articles were analysed using an inductive analysis. In the theoretical part of the thesis acute care in emergency departments and patient safety were processed.
Based on the empirical study, patient safety was researched using qualitative and quantita-tive research. Methods used in the qualitative research were literature review and in the quantitative were questionnaires. Ways to improve patient safety were divided on both for management and for the individual employee. The management’s example of committing and promoting patient safety was important. Adverse events, such as patient falls, could be prevented with anticipation and evaluation by using the risk factor tools that were provi-ded by the organization. Also, the way the management improved the work environment’s conditions and workers conditions improved patient safety. With the help of supporting climate the employee was more committed to patient safety. Good reporting equipment and open work climate encouraged the employee to report of the adverse events.
In conclusion, it can be stated that patient safety is important in emergency care and it still needs to be improved. Responsibilities of obeying patient safety, advancing it and improving it are required for both the management and an individual employee. Based on researches, it can be stated that systematically organized simulation practices have proven to show improvement on worker’s patient safety.
Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuushaku työhön oli tehty seuraavia tieteellisiä tietokantoja käyttäen: CINAHL, Medic ja PubMed. Opinnäytetyön empiirisessä osassa kirjallisuuskatsauksen 10 tieteellistä artikkelia analysoitiin induktiivisella analyysilla. Teoreettisessa osassa käsiteltiin akuuttihoitotyötä päivystyksessä ja potilasturvallisuutta.
Empiirisen tutkimuksen perusteella potilasturvallisuuden tutkimiseen oli käytetty laadullisia sekä määrällisiä tutkimuksia. Laadullisissa tutkimuksissa oli käytetty kirjallisuuskatsausta ja määrällisissä kyselylomaketta. Potilasturvallisuuden parantamiskeinot jakaantuivat niin organisaation johdolle kuin yksittäiselle työntekijälle. Organisaation johdon esimerkillisyys potilasturvallisuuteen sitoutumisessa ja korostamisessa oli tärkeää. Haittatapahtumien, kuten potilaiden kaatumiset voitiin ennaltaehkäistä riskien ennakoinnilla ja arvioinnilla organisaation käytössä olevia mittareita käyttäen. Myöskin johdon parantamiskeinot työympäristön sekä työntekijöiden työolosuhteisiin paransivat potilasturvallisuutta. Kannustavalla ilmapiirillä saatiin työntekijä sitoutumaan paremmin potilasturvallisuuteen. Hyvät raportointivälineet sekä avoin työilmapiiri rohkaisivat työntekijää haittatapahtumista raportoimiseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta potilasturvallisuuden tärkeys päivystystyössä ja siinä olevan parantamisen varaa. Potilasturvallisuuden noudattaminen, kehittäminen ja parantaminen olivat niin organisaation johdon kuin myös yksittäisen työntekijän vastuulla. Tutkimusten perusteella voidaan myös todeta systemaattisesti järjestettyjen simulaatioharjoitusten kehittäneen työntekijöiden potilasturvallisuutta.
The research method used in this study was a descriptive literature review. The literature research for this study was done by using the following scientific databases: CINAHL, Me-dic and PubMed. In the empirical part of the thesis 10 scientific articles were analysed using an inductive analysis. In the theoretical part of the thesis acute care in emergency departments and patient safety were processed.
Based on the empirical study, patient safety was researched using qualitative and quantita-tive research. Methods used in the qualitative research were literature review and in the quantitative were questionnaires. Ways to improve patient safety were divided on both for management and for the individual employee. The management’s example of committing and promoting patient safety was important. Adverse events, such as patient falls, could be prevented with anticipation and evaluation by using the risk factor tools that were provi-ded by the organization. Also, the way the management improved the work environment’s conditions and workers conditions improved patient safety. With the help of supporting climate the employee was more committed to patient safety. Good reporting equipment and open work climate encouraged the employee to report of the adverse events.
In conclusion, it can be stated that patient safety is important in emergency care and it still needs to be improved. Responsibilities of obeying patient safety, advancing it and improving it are required for both the management and an individual employee. Based on researches, it can be stated that systematically organized simulation practices have proven to show improvement on worker’s patient safety.