Moninaisuusajattelu menestyneen U18 nuorten jääkiekkomaajoukkueen johtamisessa
Huhtaniemi, Enni (2019)
Huhtaniemi, Enni
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314413
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314413
Tiivistelmä
Johtaminen on entistä enemmän yksilöiden ja mielen johtamista. Nämä toisiinsa tiiviisti kytkeytyvät näkökulmat ovat nousseet johtamisen keskeisiksi haasteiksi useilla johtamisen osa-alueilla, muun muassa moninaisuuden johtamisessa. Moninaisuuden johtamisessa yksilö ja yksilön ei-niin-näkyvät mielen moninaisuustekijät on tuotu johtamisen keskiöön perinteisen stereotyyppisen ajattelun ja näkyvien tekijöiden sijaan. Aidosti moninaisen yksilön mielestä lähtevä johtaminen on työyhteisöissä vielä kuitenkin jokseenkin harvinaista. Niin myös moninaisuuden johtamisen hyödyntäminen työyhteisöjen menestystekijänä.
Myös huippu-urheilujoukkueiden johtamisessa on kasvavaa kiinnostusta yksilöllisempään ja huippu-urheilijoita kokonaisina ihmisinä lähestyvään johtamiseen. Huippu-urheilujoukkueessa urheilijan kokonaisvaltainen johtaminen on erityisen olennaista, koska huipulla on pystyttävä hyödyntämää sekä urheilijan, että koko joukkueen potentiaali. Suomen huippu-urheilujoukkueiden menestyksen takana on perinteisesti korostettu yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisemmän johtamisotteen rinnalle on kuitenkin kasvava tarve aiempaa yksilöllisemmälle johtamiselle. Sekä yksilöllistä että yhteisöllistä johtamisen näkökulmaa tarvitaan. Näiden täytyy olla kuitenkin sopivassa suhteessa toisiinsa, jotta yksilöille jäisi joukkueissa riittävästi tilaa kehittyä ja toteuttaa omaa yksilöllistä potentiaaliaan.
Tämä opinnäytetyö tutkii moninaisuusajattelun näyttäytymistä menestyneen huippu-urheilujoukkueen johtamisessa. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena. Tapaustutkimuksen kohderyhmä on Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue, joka voitti maailmanmestaruuden Venäjän Tšeljabinskissa huhtikuussa 2018. Tutkimuksen keskeinen tietoperusta muodostuu moninaisuusajattelusta, ihmisen kokonaisvaltaisesta johtamisesta sekä yksilöiden moninaisen mielen johtamisesta. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että U18-jääkiekkomaajoukkueessa moninaisuusajattelu näyttäytyi laaja-alaisesti. Moninaisuuden mahdollistava vuorovaikutuskulttuuri osoittautui tutkimustulosten perusteella joukkueen menestyksen ehdottomaksi voimavaraksi. Sen sijaan moninaisten yksilöiden mielen mahdollisuudet jäivät menestyksen voimavaroina vielä jossain määrin hyödyntämättä.
Tutkimus tuo ajankohtaista tietoa U18-jääkiekkomaajoukkueen pelaajille ja johtoryhmälle, sekä muille jääkiekkomaajoukkueiden ja seurajoukkueiden johtavissa tehtävissä toimiville henkilöille. Erityistä lisäarvoa tutkimus tuo kuitenkin yksittäiselle pelaajalle, joille tieto ja ymmärrys siitä, että oman mielen tuntemisella ja sen kokonaisvaltaisella johtamisella voi parhaimmillaan luoda ratkaisevaa ylivoimaa muihin lajitaidollisesti ja fyysisesti samalla tasolla oleviin huippupelaajiin. Tämän mahdollisuuden sisäistäminen ja hyödyntäminen voisi osoittautua käänteentekeväksi pelaajan uralla. Ratkaisevaa konkreettista hyötyä yksittäiselle pelaajalle syntyy kuitenkin vasta silloin, kun he saavat tukea ja työvälineitä oman moninaisen mielen ja itsen johtamisen näkyväksi tekemiseksi, arvioimiseksi ja kehittämiseksi.
Myös huippu-urheilujoukkueiden johtamisessa on kasvavaa kiinnostusta yksilöllisempään ja huippu-urheilijoita kokonaisina ihmisinä lähestyvään johtamiseen. Huippu-urheilujoukkueessa urheilijan kokonaisvaltainen johtaminen on erityisen olennaista, koska huipulla on pystyttävä hyödyntämää sekä urheilijan, että koko joukkueen potentiaali. Suomen huippu-urheilujoukkueiden menestyksen takana on perinteisesti korostettu yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisemmän johtamisotteen rinnalle on kuitenkin kasvava tarve aiempaa yksilöllisemmälle johtamiselle. Sekä yksilöllistä että yhteisöllistä johtamisen näkökulmaa tarvitaan. Näiden täytyy olla kuitenkin sopivassa suhteessa toisiinsa, jotta yksilöille jäisi joukkueissa riittävästi tilaa kehittyä ja toteuttaa omaa yksilöllistä potentiaaliaan.
Tämä opinnäytetyö tutkii moninaisuusajattelun näyttäytymistä menestyneen huippu-urheilujoukkueen johtamisessa. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena. Tapaustutkimuksen kohderyhmä on Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue, joka voitti maailmanmestaruuden Venäjän Tšeljabinskissa huhtikuussa 2018. Tutkimuksen keskeinen tietoperusta muodostuu moninaisuusajattelusta, ihmisen kokonaisvaltaisesta johtamisesta sekä yksilöiden moninaisen mielen johtamisesta. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että U18-jääkiekkomaajoukkueessa moninaisuusajattelu näyttäytyi laaja-alaisesti. Moninaisuuden mahdollistava vuorovaikutuskulttuuri osoittautui tutkimustulosten perusteella joukkueen menestyksen ehdottomaksi voimavaraksi. Sen sijaan moninaisten yksilöiden mielen mahdollisuudet jäivät menestyksen voimavaroina vielä jossain määrin hyödyntämättä.
Tutkimus tuo ajankohtaista tietoa U18-jääkiekkomaajoukkueen pelaajille ja johtoryhmälle, sekä muille jääkiekkomaajoukkueiden ja seurajoukkueiden johtavissa tehtävissä toimiville henkilöille. Erityistä lisäarvoa tutkimus tuo kuitenkin yksittäiselle pelaajalle, joille tieto ja ymmärrys siitä, että oman mielen tuntemisella ja sen kokonaisvaltaisella johtamisella voi parhaimmillaan luoda ratkaisevaa ylivoimaa muihin lajitaidollisesti ja fyysisesti samalla tasolla oleviin huippupelaajiin. Tämän mahdollisuuden sisäistäminen ja hyödyntäminen voisi osoittautua käänteentekeväksi pelaajan uralla. Ratkaisevaa konkreettista hyötyä yksittäiselle pelaajalle syntyy kuitenkin vasta silloin, kun he saavat tukea ja työvälineitä oman moninaisen mielen ja itsen johtamisen näkyväksi tekemiseksi, arvioimiseksi ja kehittämiseksi.