Muuttuva matkailija -matkakertomuksia
Henttonen, Siru (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314410
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314410
Tiivistelmä
Tutkimusten mukaan matkailun avulla ihminen oppii suvaitsevaisuutta, avarakatseisuutta ja hänen itseluottamuksensa kasvaa. Matkustamisella ja turismilla on opetuksellinen ja transformaalinen potentiaali. Matkailun avulla voidaan oppia, kasvattaa ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten matkailija oli matkustanut elämänsä aikana ja miten matkailu oli opettanut, kehittänyt ja muuttanut matkailijaa. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä matkustajasta ja matkustamisesta.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Haastattelut toteutettiin strukturoimattomana avoimena syvähaastatteluna. Haastateltavat tuottivat narratiivista aineistoa. Analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä analyysiä. Tutkimuksen kohteena oli viisi erittäin paljon matkustanutta 44-56-vuotitasta naista. Tutkimus toteutettiin keväällä 2019.
Tutkimuksessa haastateltavat kertoivat laajoja tarinoita. Tutkimuksessa havaittiin, että matkailijat olivat uniikkeja ja jokainen matkakertomus oli erilainen. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että matkailijat olivat matkailutypologialtaan pääosin Stanley Plogin (1977, 2004) teorian mukaisia midsentrikkoja, Eric Cohenin typologian (1972) individuaaleja massaturisteja ja Smithin typologian (1977, 1989) epätavallisia matkailijoita. Matkustajatypologia vaihteli myös riippuen matkasta. Tutkimus osoittaa, että matkailijat olivat oppineet selviytymistä, suvaitsevaisuuden lisääntymistä, avarakatseisuutta, tuntemaan erilaisia ruokakulttuureja, kultturien ymmärtämistä, kielitaitoa ja kotimaan arvostamista. Mezirowin (1978) transformaalista oppimista oli yli puolella haastateltavista, jotka olivat asuneet pidempään vieraassa maassa. Tulevaisuuden matkailuun matkailijoilla oli selkeitä haaveita.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää pedagogisessa suunnitelussa ja toteutuksessa sekä matkailun tuotteistamisessa. Jatkotutkimushaasteena nousi esiin lasten matkailun tutkiminen , sukupolvien ylitse tapahtuvan matkailun tutkiminen sekä milleniaalisukupolven matkailun tutkiminen pitkittäistutkimuksen avulla.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten matkailija oli matkustanut elämänsä aikana ja miten matkailu oli opettanut, kehittänyt ja muuttanut matkailijaa. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä matkustajasta ja matkustamisesta.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Haastattelut toteutettiin strukturoimattomana avoimena syvähaastatteluna. Haastateltavat tuottivat narratiivista aineistoa. Analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä analyysiä. Tutkimuksen kohteena oli viisi erittäin paljon matkustanutta 44-56-vuotitasta naista. Tutkimus toteutettiin keväällä 2019.
Tutkimuksessa haastateltavat kertoivat laajoja tarinoita. Tutkimuksessa havaittiin, että matkailijat olivat uniikkeja ja jokainen matkakertomus oli erilainen. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että matkailijat olivat matkailutypologialtaan pääosin Stanley Plogin (1977, 2004) teorian mukaisia midsentrikkoja, Eric Cohenin typologian (1972) individuaaleja massaturisteja ja Smithin typologian (1977, 1989) epätavallisia matkailijoita. Matkustajatypologia vaihteli myös riippuen matkasta. Tutkimus osoittaa, että matkailijat olivat oppineet selviytymistä, suvaitsevaisuuden lisääntymistä, avarakatseisuutta, tuntemaan erilaisia ruokakulttuureja, kultturien ymmärtämistä, kielitaitoa ja kotimaan arvostamista. Mezirowin (1978) transformaalista oppimista oli yli puolella haastateltavista, jotka olivat asuneet pidempään vieraassa maassa. Tulevaisuuden matkailuun matkailijoilla oli selkeitä haaveita.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää pedagogisessa suunnitelussa ja toteutuksessa sekä matkailun tuotteistamisessa. Jatkotutkimushaasteena nousi esiin lasten matkailun tutkiminen , sukupolvien ylitse tapahtuvan matkailun tutkiminen sekä milleniaalisukupolven matkailun tutkiminen pitkittäistutkimuksen avulla.