Ensisynnyttäjän imetysohjaus synnytysvuodeosastolla
Mäenranta, Tiina (2010)
Mäenranta, Tiina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010062512536
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010062512536
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ensisynnyttäjien näkemyksiä imetysohjauksesta ja selvittää mitä kehitettävää heidän mielestään imetysohjauksessa mahdollisesti on. Opinnäytetyön tulosten perusteella osaston hoitotyön ammattihenkilöt voivat tarvittaessa kehittää tai muuttaa imetysohjaustaan niin, että se vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla ensisynnyttäjän tarpeita ja toiveita sekä mahdollisesti kannustaisi äitejä jatkamaan imettämistä mahdollisimman pitkään.
Opinnäytetyön aineiston kerääminen toteutettiin kyselylomakkeilla kesä-heinäkuussa 2009, Satakunnan keskussairaalan synnytysvuodeosastolla S0. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kyselylomakkeessa oli strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. Synnytysvuodeosaston henkilökunta antoi kyselylomakkeet ensisynnyttäjille täytettäviksi heidän kotiutumispäivänään. Täytetyt kyselylomakkeet he palauttivat suljetuissa kirjekuorissa palautuslaatikkoon. Kyselylomakkeita annettiin ensisynnyttäjille täytettäväksi yhteensä 50 kappaletta, joista palautettiin 39 kappaletta. Vastausprosentti oli 78.
Ensisynnyttäjät olivat tyytyväisiä sairaalassaoloaikana saamaansa imetysohjaukseen. He kokivat saaneensa hyvin ymmärrettävää, kiireetöntä ja yksilöllistä imetysohjausta miellyttävässä ympäristössä. Heidän mielestään imetysohjausta sai riittävästi. Ensisynnyttäjät olivat hieman vähemmän tyytyväisiä imetysohjauksen johdonmukaisuuteen ja yhdenmukaisuuteen. Etenkin lapsen ollessa toisella osastolla imetysohjaus oli äitien mielestä jopa ristiriitaista osastojen välillä.
Hoitohenkilökuntaan ensisynnyttäjät olivat erittäin tyytyväisiä. Hoitohenkilökuntaa koskevista kysymyksistä saatiin hyviä tuloksia. Imetyksen suhteen hoitohenkilökunnan ammattitaitoon luotettiin ja heidän työskentelyään pidettiin joustavana. Ensisynnyttäjät olivat tyytyväisiä siihen, että hoitohenkilökunta oli tavoitettavissa aina apua tarvittaessa.
Varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvässä ohjauksessa oli ensisynnyttäjien näkemyksissä selvää hajontaa. Suurin osa äideistä piti tärkeänä varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvää ohjausta, mutta 36 % vastanneista koki saavansa sitä liian vähän. Vastanneista 66 % oli sitä mieltä, että ohjauksesta oli hyötyä varhaisen vuorovaikutussuhteen kehittymiselle.
Jatkotutkimuksena tämän saman tutkimuksen voisi tehdä uudestaan parin vuoden kuluttua ja siten kartoittaa tilannetta. Silloin kohdejoukkona voisi olla ensisynnyttäjät sekä udelleensynnyttäjät.
Opinnäytetyön aineiston kerääminen toteutettiin kyselylomakkeilla kesä-heinäkuussa 2009, Satakunnan keskussairaalan synnytysvuodeosastolla S0. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kyselylomakkeessa oli strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. Synnytysvuodeosaston henkilökunta antoi kyselylomakkeet ensisynnyttäjille täytettäviksi heidän kotiutumispäivänään. Täytetyt kyselylomakkeet he palauttivat suljetuissa kirjekuorissa palautuslaatikkoon. Kyselylomakkeita annettiin ensisynnyttäjille täytettäväksi yhteensä 50 kappaletta, joista palautettiin 39 kappaletta. Vastausprosentti oli 78.
Ensisynnyttäjät olivat tyytyväisiä sairaalassaoloaikana saamaansa imetysohjaukseen. He kokivat saaneensa hyvin ymmärrettävää, kiireetöntä ja yksilöllistä imetysohjausta miellyttävässä ympäristössä. Heidän mielestään imetysohjausta sai riittävästi. Ensisynnyttäjät olivat hieman vähemmän tyytyväisiä imetysohjauksen johdonmukaisuuteen ja yhdenmukaisuuteen. Etenkin lapsen ollessa toisella osastolla imetysohjaus oli äitien mielestä jopa ristiriitaista osastojen välillä.
Hoitohenkilökuntaan ensisynnyttäjät olivat erittäin tyytyväisiä. Hoitohenkilökuntaa koskevista kysymyksistä saatiin hyviä tuloksia. Imetyksen suhteen hoitohenkilökunnan ammattitaitoon luotettiin ja heidän työskentelyään pidettiin joustavana. Ensisynnyttäjät olivat tyytyväisiä siihen, että hoitohenkilökunta oli tavoitettavissa aina apua tarvittaessa.
Varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvässä ohjauksessa oli ensisynnyttäjien näkemyksissä selvää hajontaa. Suurin osa äideistä piti tärkeänä varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvää ohjausta, mutta 36 % vastanneista koki saavansa sitä liian vähän. Vastanneista 66 % oli sitä mieltä, että ohjauksesta oli hyötyä varhaisen vuorovaikutussuhteen kehittymiselle.
Jatkotutkimuksena tämän saman tutkimuksen voisi tehdä uudestaan parin vuoden kuluttua ja siten kartoittaa tilannetta. Silloin kohdejoukkona voisi olla ensisynnyttäjät sekä udelleensynnyttäjät.