Astmapotilaan ohjauksen toteutuminen Satakunnan keskussairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten astmapotilaan saama ohjaus toteutuu Satakunnan keskussairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla. Lisäksi selvitettiin myös sitä, minkälaisia kehitysehdotuksia asiakkailla mahdollisesti olisi saamaansa ohjaukseen. Tavoitteena oli kehittää astmaohjausta Satakunnan keskussairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla, mikäli siihen esiintyy tarvetta.

Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomakkeita toimitettiin 50 kappaletta ja takaisin saatiin 9 kappaletta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan vastauksia odotettiin enemmän. Vastausaikaa jatkettiin yhdellä kuukaudella, mutta tästä huolimatta vastauksia ei saatu enempää. Kyselylomake laadittiin tutkimusongelmien ja teorian pohjalta. Kyselylomakkeessa käytettiin Likertin-asteikkoa, jossa esitettiin väittämä ja 4-portainen vastausasteikko, josta vastaaja valitsi omaa käsitystään vastaavan väittämän. Kyselylomakkeessa oli myös yksi avoin kysymys, joiden vastaukset käsiteltiin luetteloimalla vastaajien vastaukset. Vastauksia esitettiin suorina lainauksina.

Opinnäytetyön tulosten perusteella astmaohjausta saaneet asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen keuhkosairauksien poliklinikalla. Muutama vastaajista koki, että joissakin ohjauksen osa-alueissa olisi vielä hieman kehitettävää. Pääasiassa kuitenkin melkein kaikki ohjauksessa käytävät asiat olivat tulleet ohjauksessa hyvin esille ja aina oli mahdollisuus kysyä mieltä painavista asioista. Avoimen kysymyksen vastauksista kävi myös ilmi, että astmaohjausta saaneet asiakkaat olivat tyytyväisiä myös henkilökuntaan ja olivat sitä mieltä, että henkilökunta on ystävällistä ja asiallista sekä ohjaus oli ymmärrettävää.

Astmaohjausta keuhkosairauksien poliklinikalla voitaisiin edelleen kehittää niin, että asiakkaat voisivat itse enemmän vaikuttaa ohjauksen sisältöön sekä asiakkaille suunniteltaisiin yhdessä astmahoitajan kanssa yksilöllisempi ohjaus, huomioiden asiakkaan tarpeet ja se, mitä asiakas jo osaa ja tietää astmasta. Jatkossa voisi siis kysyä ohjauksen saajilta, kuinka he toivoisivat, että astmaohjaus toteutettaisiin yksilöllisemmin ja mitä he toivoisivat ohjauksen sisällöltä.

The purpose with this thesis was to find out and clarify how the guidance of an asthma patient is actualized at the lung disease policlinics of the Central Hospital of Satakunta. It was also researched which kind of aspects for developing the guidance patients in question possibly have. The aim was to develop asthma guidance at the lung disease policlinics if the results would show it to be needed.

Quantitative research method was used in the research process of the thesis. The material was gathered with questionnaires. 50 pieces of questionnaires were delivered and nine were returned. According to the original survey plan more answers were expected. The answering period was lengthened by one month the amount of answers returned was left quite low. The questionnaire was compiled on the basis of the research problems and the theory behind the problems. A four stepped Likert scale was used were the respondent chose the claim that was closest to the persons own idea. There was also one question left open which was processed by listing the given answers. Answers were further quoted on the thesis as straight quotes.

As an achieved result off the thesis can be withdrawn the fact that the patients who received guidance at the lung disease policlinic were satisfied overall. Although a few answerers felt that there was need for development on some areas of the guidance. Mainly almost all of the details on the guidance were brought up well and there had always been a possibility to ask about the subjects that a person possibly had on mind. From the answers of the open question on the survey was possible to summarize the fact that customers who had received guidance were satisfied also on the personnel at the policlinic and thought that personnel was friendly and the guidance had been understandable.

From the future development perspective the asthma guidance at the lung disease policlinics could be taken further by giving the customers a possibility to self affect the content of the guidance. Even a personal and individual plan for guidance made with the asthma nurse taking under consideration the knowledge and the facts the customer already has would be a step to the right direction in developing the service itself. Thereby in the future it would be preferable to ask the customers getting guidance how they would feel best to execute the asthma guidance and what do they expect from guidance sequence.