Ohjausta vai ohjeistusta : vaikeavammaisten 65 vuotta täyttäneiden ohjeistus perusterveydenhuollon lääkinnälliseen kuntoutukseen
Lindström, Petra (2009)
Lindström, Petra
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010062512534
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010062512534
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten kyselylomakkeen ja haastattelujen avulla kartoittaa Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän (PoSa) alueen lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntarjoajilta millaisia palveluja he tarjoavat 65 vuotta täyttäneille vaikeavammaisille ja miten he asiakkaitaan ohjeistavat lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin tämän ikäryhmän pudotessa pois Kelan piiristä.
Kyselyyn vastasi kaksitoista yksityistä palveluntuottajaa sekä kahdeksan terveydenhuollosta ja lisäksi haastatteluun osallistui kaksi henkilöä.
Tutkimustulosten perusteella suurin osa kohderyhmän ammatinharjoittajista ohjaa asiakasta joko ottamaan yhteyttä julkiseen perusterveydenhuoltoon tai omaan lääkäriin kuntoutusasioiden eteenpäin viemiseksi ja selvittämiseksi. Jotkut ammatinharjoittajista asiakkaan siirtyessä jopa ottivat itse yhteyttä julkiseen terveydenhuoltoon. Kela ohjaa kuntoutusasiakasta suullisesti ja lomakkeen muodossa.
Tulosten perusteella ohjaukseen haluttiin kiinnittää enemmän huomiota ja ohjaus ei kohderyhmän mielestä suju vielä saumattomasti. Vastaajat ehdottivat parannuksia mm. asiakkaan tärkeään ohjaamiseen jo silloin, kun hän saa jo Kelan kuntoutusta ja on täyttämässä 65 vuotta, Kelan ja perusterveydenhuollon väliseen yhteistyöhön ja yhteistyön kehittämiseen yhteistyöverkoston kanssa.
Kyselyyn vastasi kaksitoista yksityistä palveluntuottajaa sekä kahdeksan terveydenhuollosta ja lisäksi haastatteluun osallistui kaksi henkilöä.
Tutkimustulosten perusteella suurin osa kohderyhmän ammatinharjoittajista ohjaa asiakasta joko ottamaan yhteyttä julkiseen perusterveydenhuoltoon tai omaan lääkäriin kuntoutusasioiden eteenpäin viemiseksi ja selvittämiseksi. Jotkut ammatinharjoittajista asiakkaan siirtyessä jopa ottivat itse yhteyttä julkiseen terveydenhuoltoon. Kela ohjaa kuntoutusasiakasta suullisesti ja lomakkeen muodossa.
Tulosten perusteella ohjaukseen haluttiin kiinnittää enemmän huomiota ja ohjaus ei kohderyhmän mielestä suju vielä saumattomasti. Vastaajat ehdottivat parannuksia mm. asiakkaan tärkeään ohjaamiseen jo silloin, kun hän saa jo Kelan kuntoutusta ja on täyttämässä 65 vuotta, Kelan ja perusterveydenhuollon väliseen yhteistyöhön ja yhteistyön kehittämiseen yhteistyöverkoston kanssa.