Den fysiska boendemiljöns betydelse och främjandet av god livskvalitet för personer med demens : En systematisk litteraturstudie

Abstract

Syftet med denna systematiska litteraturstudie är att ta reda på vilka faktorer som starkast påverkar livskvalitet och välmående hos personer som insjuknat i demens. Vidare är syftet att undersöka hur man genom utformningen och planeringen av den fysiska boendemiljön kan stödja och främja en hög livskvalitet för demenssjuka personer på t.ex. ett åldrings, stöd eller demensboende. Examensarbetets frågeställningar är: Vad är det som gör att äldre personer med demens upplever livskvalitet och välmående i vardagen? Hur kan man förbättra dementa åldringars livskvalitet och välmående genom att anpassa faktorer i deras fysiska boendemiljö?

Som teoretisk utgångspunkt har skribenten valt att använda Aaron Antonovskys teori om ”Känsla av sammanhang” (KASAM), vilket utgör ett bra teoretiskt verktyg för att lättare förstå hur dementa påverkas av sin omgivning och boendemiljö. Det vetenskapliga materialet i studien består av referentgranskade artiklar som hittats via sökning i databaserna SAGE Pub, Emerald Insight, PubMed, Elsevier och Tandfonline. Artiklarna finns samlade i en översiktstabell i slutet av arbetet (Bilaga 1), och de har vidare blivit analyserade genom innehållsanalys.

I resultatet framkommer betydelsen av flera faktorer för livskvaliteten, t.ex. uppfyllandet av basala behov, självbestämmanderätt, frihet, integritet och trygghet, sociala relationer och meningsfulla aktiviteter. Vidare framkom att den fysiska boendemiljöns kvalitet överlag har en stor betydelse för dementas livskvalitet. T.ex. genom användning av vägledande design, hemmalik inredning och specialanpassad demensmiljö kan man påvisa en ökad livskvalitet, minskade neuropsykiatriska symptom och ökad social hälsa hos dementa.

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää mitkä tekijät vaikuttavat eniten dementiaan sairastuneen ihmisen elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Lisäksi tavoitteena on tutkia miten muotoilemalla ja suunnittelemalla fyysistä asuinympäristöä esim. vanhainkodeissa, tukiasunnoissa tai dementiakodeissa voidaan tukea ja edesauttaa dementiasairaan ihmisen hyvää elämänlaatua. Opinnäytetyön kysymyksenasettelut ovat: Mitkä asiat vaikuttavat siihen, että dementiaan sairastuneet ikäihmiset kokevat elämänlaatua ja hyvinvointia arjessa? Miten voidaan muistisairaiden vanhusten elämänlaatua ja hyvinvointia parantaa mukauttamalla heidän fyysisen asuinympäristönsä tekijöitä?

Teoreettisena lähtökohtana kirjoittaja on valinnut Aaron Antonovskyn teorian "Koherenssin tunne" (SOC/KASAM), mikä on oiva teoreettinen väline, jotta voimme paremmin ymmärtää lähiympäristön ja asuinympäristön vaikutusta dementiaa sairastaviin ihmisiin. Tutkielman tieteellinen materiaali koostuu vertaisarvioiduista artikkeleista, jotka löytyivät tietokannoista SAGE Pub, Emerald Insight, PubMed, Elsevier ja Tandfonline. Artikkelit on koottu yleiskatsaustaulukkoon työn lopussa (Liite 1), ja ne on lisäksi analysoitu sisällönanalyysillä.

Tuloksista käy ilmi monen eri asian merkitys elämänlaadulle, esim. perustarpeiden täyttyminen, itsemääräämisoikeus, vapaus, koskemattomuus ja turvallisuus, sosiaaliset suhteet ja mielekäs toiminta. Lisäksi käy ilmi, että fyysisen asuinympäristön laadulla ylipäätänsä on suuri merkitys dementiaa sairastavien elämänlaadulle. Käyttämällä esimerkiksi suuntaa-antavaa designia, kodinomaista sisustusta ja yksilöityä dementiaympäristöä pystyttiin osoittamaan kasvavaa elämänlaatua, vähempiä neuropsykiatrisia oireita ja lisääntyvää sosiaalista terveyttä dementiaa sairastavilla.

The aim of this systematic literature review is to examine the factors that most strongly affect the quality of life and well-being of people who suffer from dementia. Furthermore, the aim is to explore how the design and planning of the physical living environment can support and promote a high quality of life for people with dementia living in an elderly care facility, assisted living facility or dementia care residence. The research questions of the thesis are: What are the factors that make elderly people with dementia experience quality of life and well-being in everyday life? How can you improve the quality of life and well-being of demented elderly people by adapting factors in their physical living environment?

As the theoretical framework for this study, the writer has decided to use Aaron Antonovsky's theory of "Sense of coherence" (SOC), which forms a good theoretical tool for understanding how people with dementia are affected by their surroundings and living environment. The scientific material in the study consists of peer-reviewed articles found via search in the databases SAGE Pub, Emerald Insight, PubMed, Elsevier and Tandfonline. The articles, which have been compiled in an overview table at the end of the study (Appendice 1), have further been analysed through content analysis.

The results of this study show the importance of several factors for the quality of life, e.g. fulfilment of basic needs, self-determination, freedom, integrity and security, social relations and meaningful activities. Furthermore, it emerged that the quality of the physical living environment generally has a strong significance for the quality of life of people with dementia. E.g. through the use of guiding design, homelike interior design and a tailored dementia environment, one can demonstrate an increased quality of life, reduced neuropsychiatric symptoms and increased social health in people with dementia.