Tehostettuun liikuntaneuvontaan osallistuneiden henkilöiden liikuntakäyttäytyminen ja koettu elämänlaatu ½ vuotta neuvonnan päättymisestä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla tehostettuun liikuntaneuvontaan osallistuneiden henkilöiden liikuntakäyttäytymistä kohderyhmälle edellisenä vuotena tehtyyn väliarviointiin sekä saada tietoa osallistuneiden henkilöiden elämänlaadusta kyselyntekohetkellä.

Työ oli osa Satakunnan Ammattikorkeakoulussa toteutettua Terveysliikunnan palveluketju terveyssektorilla –projektia. Yksi projektin tavoitteista oli konkreettisen liikuntaneuvontamenetelmän kehittäminen liikunnallisesti passiivisille työikäisille korkean metabolisen oireyhtymän ja/tai tyypin 2 diabetes-riskin omaaville henkilöille. Tämän työn kohderyhmänä olivat vuonna 2008 tehostettuun liikuntaneuvontaan osallistuneet henkilöt. Henkilöt olivat iältään 41 – 60-vuotiaita. Tutkimus oli kvantitatiivinen, mutta se sisälsi myös kvalitatiivisia piirteitä. Kysely lähetettiin kaikille 23:lle tehostettuun liikuntaneuvontaan osallistuneelle. Kyselyyn vastasi 16 henkilöä eli 70 %.

Henkilöiden liikunnallisessa aktiivisuudessa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia. Liikunnan harrastamisen intensiteetti oli muuttunut kevyemmäksi, mutta suurin osa harrasti liikuntaa edelleen enemmän kuin kaksi kertaa viikossa. Myös pystyvyysodotukset olivat parantunet, sillä entistä useampi henkilö arvioi harrastavansa liikuntaa puolen vuoden kuluttua. Henkilöiden elämänlaatu vaikutti hyvältä tällä kyselyllä mitattuna. Tehostettu liikuntaneuvonta näyttää vaikuttaneen henkilöiden kokemaan elämänlaatuun positiivisesti. Koehenkilöt olivat sisäistäneet liikunnan tärkeyden, ja osa henkilöistä oli muuttanut myös ravitsemustottumuksiaan terveellisempään suuntaan.

The purpose of this thesis was to compare the exercise habits of persons participating in a health-enhancing physical activity project to an intermediate evaluation of the target group performed during the previous year, and to gather information on the quality of life of these persons during the survey phase.

This study was part of a project called Service Chain of Health-Enhancing Physical Activity in the Health Sector (Terveysliikunnan palveluketju terveyssektorilla). One of the objectives of the project was to develop a concrete exercise counselling method for physically passive people at working age with high metabolic syndrome and/or with type two diabetes risks. The target group for this thesis was persons participating in the health-enhancing physical activity project’s follow-up project during the year 2008. The persons were 41–60 years old. The study was conducted with quantitative methods but it also included qualitative aspects. The questionnaire was sent to all 23 persons participating in the project. Answers were received from 16 persons, thus the response rate was 70 per cent.

There were no major changes in the physical activity of these persons. The intensity of physical exercise had become lighter, but most of them still exercised more than twice per week. Also expectations for capability had improved, as most of them estimated being physically active also after the following six months. Measured with this survey, the quality of life of these persons seemed to be well-balanced. The health-enhancing physical activity project seems to have had a positive impact on the quality of life of these persons. The testees had understood the importance of physical activity and some of them had oriented their eating habits to a healthier direction.