"Hon tog sig tiden att säkerställa att hon förstod mig" : en systematisk litteraturstudie om prehospital psykisk omvårdnad

Abstract

Psykisk ohälsa har blivit allt vanligare och det är något man pratar om. Psykisk ohälsa är därför något som personalen inom vården behöver ha vetskap om hur man ska sköta för att nå en så bra vård som möjligt. Psykisk ohälsa har idag en stor påverkan på samhällsekonomin.

Syftet med studien är att ta reda på vad man kan göra i den prehospitala vården för patienter med psykisk ohälsa. Kan man redan i den prehospitala vården ge den vård som personer med generaliserat ångestsyndrom, panikångest, självskadebeteenden eller självmordstankar behöver eller blir den psykiska delen lagd åt sidan och skjuts fram i den prehospitala vårdprocessen.

I studien har jag använt mig av systematisk litteraturstudie där tidigare forskning om ämnet har använts. Artiklarna söktes från olika databaser. Erikssons (1994) vårdteori om lidandet har använts som teoretisk utgångspunkt.

Resultatet delades in i fyra kategorier: vara förstående och lyssna på patienten, visa närhet, utmanande vårdrelationer och hur psykiska sjukdomar kunde bete sig i olika vårdsituationer. Där det tas upp om hur viktigt det är att patienten känner att sjukskötaren lyssnar och finns där för patienten.

Mielenterveys on yleistynyt, ja siitä puhutaan. Mielenterveys on siksi jotain mistä terveydenhuollon henkilöstön on tiedettävä, miten hoitaa että pystyy saavuttamaan niin hyvän hoidon kuin mahdollista. Mielenterveydellä on tällä hetkellä merkittävä vaikutus talouteen.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä voidaan tehdä meilenterveyspotilaiden ensihoidossa. Voiko jo ensihoidossa antaa hoitoa potilaille, joilla on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, itsetuhoa tai itsemurha-ajatuksia tarvitsevia, vai onko henkinen osa jotain, joka syrjäytetään ja työnnetään eteenpäin hoidossa.

Tutkimuksessa olen käyttänyt systemaattista kirjallisuustutkimusta, missä aikaisempia tutkimuksia aiheesta on käytetty. Kirjoitukset olen etsinyt eri tietokannoista. Teoreettisena lähtökohtana olen käyttänyt Erikssonin (1994) hoitoteoria kärsimyksestä.

Tulos jakautui neljään luokkaan: olla ymmärtäväinen ja kuunnella potilasta, näytä läheisyyttä, haastavat hoitosuhteet ja miten mielisairaudet voisivat käyttäytyä erilaisissa hoitosuhteissa. Siellä otetaan esille kuinka tärkeää on, että potilas tuntee että sairaanhoitaja kuuntelee ja tukee potilasta.

Mental illness has become more common and people talk about it. Mental health is therefore something the staff within healthcare need to know about and how to manage to reach as good care as possible. Mental illness currently has a major impact on the national economy.

The aim of the study is to find out what can be done in prehospital care for patients with mental illness. Can the healthcare already in the prehospital care provide the care that people with generalized anxiety disorder, panic disorder, self-harm or suicidal thoughts need or the mental part becomes something that pushes forward in the prehospital care.

In the study I have used a systematic literature study where previous research on the subject has been used. The articles were searched from various databases. Eriksson´s (1994) health theory of suffering has been used as a theoretical starting point.

The result was divided into four categories: be understanding and listens to people, show closeness, Challenging care relationship and how mental illnesses could behave in different care situations. Where it is addressed about how important it is that the patient feels that the nurse listens and is there for the patient.