Kiviaineksen laatu : vertailukokeiden järjestäminen ja tulosten arviointi
Kinnunen, Ville (2019)
Kinnunen, Ville
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314159
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laboratorioon Maa- ja pohjarakenteiden tutkimusryhmälle. Opinnäytetyön tulokset olivat osa Päällystealan neuvottelukunnan vuoden 2018 vertailukoetta. Vertailukokeeseen osallistui 22 laboratoriota, joissa suoritettiin kuulamyllytestit SFS-EN 1097-9 standardin mukaan kahdesta näytteestä tutkimalla molemmista kaksi yksittäistestinäytettä. Laboratorioissa suoritettiin myös standardien SFS-EN 933-3 ja 1097-6 mukaiset testit näytteille litteysluvusta sekä kiintotiheydestä, millä selvitettiin kuulamyllytestin mahdollisia poikkeamia.
Tuloksille oli tavoitteena suorittaa tilastollinen vertailu ISO 5725-2:1994 standardin mukaan laskennallisesti Cochranin ja Grubbsin testeillä sekä laskemalla toistettavuus ja uusittavuus. Tarkoituksena oli tuoda myös standardista löytävä graafinen Mandelin menetelmä mukaan tilastolliseen tarkasteluun. Ongelmina tilastollisessa tarkastelussa oli näytteiden liian pieni määrä luotettavien arvioiden ja johtopäätösten tekemiseen. Lisäksi joidenkin laboratorioiden tulosten raportoinnissa oli ongelmia niiden ollessa liian epätarkat tilastolliseen tarkasteluun.
Kuulamyllytestin tulokset olivat hyviä, koska Grubbsin testillä löytyi vain yksi tilastollisesti poikkeava tulos ja Cochranin testillä kaikkien laboratorioiden sisäisen keskihajonnan ollessa hyväksyttäviä. Lisäksi toistettavuus ja uusittavuus olivat samaa luokkaa SFS-1097-9 standardin kanssa. Mandelin menetelmällä löytyi yksi tilastollisesti poikkeava ja yksi tilastollisesti virheellinen tulos. Lisäksi sillä löydettiin kaksi tilastollisesti poikkeavaa ja yksi virheellinen laboratorioiden sisäinen keskihajonta. Mandelin menetelmällä löytyviä poikkeamia ei poistettu, koska menetelmällä on tarkoitus etsiä yhtäläisyyksiä laboratorion sisäisistä tuloksista.
Tulosten perusteella sekä eri testeihin perehtymällä voitiin todeta vertailukokeiden olleen onnistuneita ja Mandelin menetelmän tuovan lisäarvoa tilastolliseen tarkasteluun. Tulevissa vertailukokeissa sillä voitaisiin tutkia paremmin laboratorioiden sisäisiä tuloksia ja selvittää laskennallisella menetelmillä löytyviä poikkeamia. Vertailukokeet voitaisiin myös järjestää useammalle näytteelle kuten aikaisemmissakin kokeissa, jolloin Mandelin menetelmä, sekä toistettavuus että uusittavuus olisivat luotettavammat. Kahden näytteen vertailukokeissa nämä ovat vain suuntaa antavia ja niistä ei voi tehdä varmoja päätelmiä. Lisäksi raportointipohjassa voisi olla esitettynä haluttu tarkkuus vielä selkeämmin esillä tulosten ilmoituskohdassa.
Tuloksille oli tavoitteena suorittaa tilastollinen vertailu ISO 5725-2:1994 standardin mukaan laskennallisesti Cochranin ja Grubbsin testeillä sekä laskemalla toistettavuus ja uusittavuus. Tarkoituksena oli tuoda myös standardista löytävä graafinen Mandelin menetelmä mukaan tilastolliseen tarkasteluun. Ongelmina tilastollisessa tarkastelussa oli näytteiden liian pieni määrä luotettavien arvioiden ja johtopäätösten tekemiseen. Lisäksi joidenkin laboratorioiden tulosten raportoinnissa oli ongelmia niiden ollessa liian epätarkat tilastolliseen tarkasteluun.
Kuulamyllytestin tulokset olivat hyviä, koska Grubbsin testillä löytyi vain yksi tilastollisesti poikkeava tulos ja Cochranin testillä kaikkien laboratorioiden sisäisen keskihajonnan ollessa hyväksyttäviä. Lisäksi toistettavuus ja uusittavuus olivat samaa luokkaa SFS-1097-9 standardin kanssa. Mandelin menetelmällä löytyi yksi tilastollisesti poikkeava ja yksi tilastollisesti virheellinen tulos. Lisäksi sillä löydettiin kaksi tilastollisesti poikkeavaa ja yksi virheellinen laboratorioiden sisäinen keskihajonta. Mandelin menetelmällä löytyviä poikkeamia ei poistettu, koska menetelmällä on tarkoitus etsiä yhtäläisyyksiä laboratorion sisäisistä tuloksista.
Tulosten perusteella sekä eri testeihin perehtymällä voitiin todeta vertailukokeiden olleen onnistuneita ja Mandelin menetelmän tuovan lisäarvoa tilastolliseen tarkasteluun. Tulevissa vertailukokeissa sillä voitaisiin tutkia paremmin laboratorioiden sisäisiä tuloksia ja selvittää laskennallisella menetelmillä löytyviä poikkeamia. Vertailukokeet voitaisiin myös järjestää useammalle näytteelle kuten aikaisemmissakin kokeissa, jolloin Mandelin menetelmä, sekä toistettavuus että uusittavuus olisivat luotettavammat. Kahden näytteen vertailukokeissa nämä ovat vain suuntaa antavia ja niistä ei voi tehdä varmoja päätelmiä. Lisäksi raportointipohjassa voisi olla esitettynä haluttu tarkkuus vielä selkeämmin esillä tulosten ilmoituskohdassa.