Taukoliikunnan vaikuttavuus niska-hartiaseudun oireisiin näyttöpäätetyöntekijöillä

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää taukoliikunnan vaikuttavuutta niska-hartiaseudun oireisiin näyttöpäätetyöntekijöillä. Tutkimus toteutettiin erään Jyväskyläläisen näyttöpäätetyöyrityksen työntekijöille. Heistä tutkimukseen osallistui yhteensä 18 naista ja yksi mies. Ikäjakauma oli 31–60 vuotta ja keski-ikä noin 48 vuotta. Yhdeksän henkilöä karsiintui pois tutkimuksen aikana erilaisista syistä. Taukoliikuntaa toteutettiin kolme kertaa viikossa kahdeksan viikon ajan. Taukoliikuntaohjelma sisälsi uusimpien tutkimusten suositusten mukaisesti sekä lihasvoima- että venyttelyharjoitteita. Harjoitteiden määrää lisättiin progressiivisesti toteutuksen aikana. Toteutusta ennen ja sen jälkeen tehdyillä alku- ja loppututkimuksilla mitattiin taukoliikunnan vaikuttavuutta. Tutkimukset toteutettiin etukäteen suunniteltujen tutkimuslomakkeiden mukaisesti, jotka sisälsivät kysymysosion sekä varsinaisen tutkimusosion mittareineen. Kysymysosiossa selvitettiin subjektiivisia kivun ja toimintakyvyn haitan tuntemuksia VAS-kipujanalla sekä kohdistetuilla kysymyksillä. Tutkimusosion mittareita olivat CROM, lihaskireydet sekä manuaalinen lihastestaus niskan ekstensiossa. Tutkimus osoitti taukoliikunnalla olevan vaikutusta niska-hartiaseudulla koettuihin subjektiivisiin oireisiin. Mittaustulokset osoittavat taukoliikunnalla olevan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Kaularangan aktiivinen liikkuvuus lisääntyi 50–60 %:lla tutkimusjoukosta ekstensiossa, lateraalifleksiossa vasemmalle sekä yläniskassa. Liikkuvuus fleksiosuuntaan puolestaan vähentyi jopa 60 %:lla tutkimusjoukosta. Lihaskireyksiin taukoliikunnan toteutus vaikutti sekä lisäävästi että vähentävästi. Niskan lihasvoimaan taukoliikunnalla ei ollut vaikuttavuutta. Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään työhyvinvoinnin edistämisessä yrityksessä.

The purpose of our thesis was to find out how much at-work exercises influences the symptoms in the neck and shoulders with computer terminal workers. The study was carried out on the employees of a computer terminal work company from Jyväskylä. Out of the employees, 18 women and one man took part in the study. The age distribution was 31 to 60 years and the average age was c. 48 years. During the study, nine persons were eliminated from it due to different reasons. The at-work exercises were carried out three times a week for eight weeks. The at-work exercise program included both muscle and stretch exercises according to the recommendations of the most recent studies. The amount of exercises was increased progressively during the weeks. The initial and final examinations conducted before and after the study measured the influence of the at-work exercises. The examinations were carried out according to beforehand planned studyforms that included a questionnaire and the actual examination part with different measurements. The questionnaire included a VAS- pain scale and some concentrated questions for subjective sensations of pain and functional impediments. The measurements used in the examinations were CROM, muscle tension and a manual muscle testing in the extension of the neck. The study showed that at-work exercises have an impact on the subjective symptoms felt to be in the neck and shoulders. Measurements show that at-work exercises have both positive and negative effects. In extension, lateral flexion to the left and the upper neck, the active mobility of the cervical spine was increased by 50 to 60 percent in the people of the group studied. The mobility into the direction of the flexion was decreased with 60 percent of the people in the group studied. To muscle tension the exercise influenced both increasingly and decreasingly. As far as the muscle strength in the neck was concerned, the at-work exercise program had no effect. The results that are gathered by the computer work company will be used to enhance overall wellbeing at work.