Kokemusasiantuntijuus sairauteen sopeutumisen tukena

Abstract

Ajatus työlleni syntyi Englannissa tekemäni työharjoittelujakson aikana. Pääsin näkemään paikallista sopeutumisvalmennustyötä ja keskustelemaan sairastuneiden ihmisten kanssa. Tein opinnäytetyöni vuoden 2008 aikana. Ajatus vertaisen ihmisen ja hänen kokemustensa hyödyntämisestä sopeutumisvalmennustyössä kiehtoo minua suuresti. Tässä työssä esittelen saamiani tietoja Expert Patients Program - kurssista, jossa pitkäaikaissairauden kokeneet ihmiset itse toimivat ohjaajina toisille kuntoutujille. Suomalaisella sopeutumisvalmennustyöllä on pitkät perinteet. Jo yli 30-vuoden ajan on järjestetty sopeutumisvalmennuskursseja. Mielenterveyden Keskusliiton toiminnassa vertaistuki esiintyi ensimmäisen kerran vuoden 1984 Mielenterveystyön komitean mietinnössä, jossa viitattiin vuorovaikutuksen tutkimusperinteeseen. Nykyisin vertaistuki on saanut yhä merkittävämpiä ulottuvuuksia. Sairauden sopeutumisessa hyvä esimerkki on oma-ryhmät. Opinnäytetyössäni esittelen ja myös vertailen oma-apuryhmiä ja itsehoitoon valmentavia ryhmiä keskenään. Opinnäytetyöni on kirjallisuuskatsaus-tyyppinen työ, johon oman lisänsä tuo kuntoutujan narratiivinen haastattelu. Haastateltavalle kokemus yhdistettynä tietoon on antanut uutta sisältöä elämään. Nykyisin hän toimii vertaisohjaajana muiden kuntoutujien apuna. Hänen ajatuksiaan kuntoutuksesta voi lukea työni eri vaiheissa. Oma kokemus on mielestäni asiantuntemusta parhaimmillaan. Kuntoutustyössä omien kokemusten hyödyntäminen, vertaisuuden jakaminen, toimii myös ammattilaisten tukena. Kuntoutuksen ammattilaisilla on mahdollisuus oppia toisenlaisesta tiedosta. Nykypäivän kokemusasiantuntijuuden kysymykset liittyvät juuri tähän. Tarvitaan molemminpuolista yhteistyötä. Myöskään me kuntoutuksen tulevat ammattilaiset emme voi sulkea silmiämme kokemusperäisestä tiedosta. Yhden ihmisen tulkinta ei tietenkään tarkoita, että se on ainut ja oikea. Se kuitenkin voi toimia yhtenä osana kuntoutumisen polulla ja olla motivaation lähde vertaisen kuntoutumiseen.

The first thought of thesis started during my placement period in England. I was lucky to see Expert Patients Program –courses there. There were six weeks closed sessions and I got a chance to talk with people with long-term illnessess at the last meeting. That really opened my eyes. I did this thesis during 2008. Being among one´s equals and using the knowledge of adaptation period can be very useful for people on the road to adaptation. This excites me very much. You can read the information from EPP here. In Finland adaptationwork to long-term illnessess has got a long history, too. Over 30 years time we have had courses. Several organisations work with Finnish RAY for people with long-term illnessess. Finnish Mental Health Association had their first course back in 1982. Being among one´s equals -term was included in 1984 at Mental Health Board´s report. The report said that research work is done with interaction between people. Nowadays being among one´s equals has become more significant than ever. People with mental health problems have got self-help groups etc. I have also comparised these self-help groups to Expert patient courses. Becoming an expert patient is a long process. I did a interview with one person. His experience as patient and as a expert patient has given new fresh aproach to his life. Nowadays he works for other people on their adaption process. He gives his experience to these people. You can read his thoughts from rehabilitation process on this thesis. Experience as a patient is very good knowledge. Using your personal information, being among one´s equals, can be useful to healthcare professionals too. It is a chance to learn new and other kind of information. But this is really an issue to deal with. Both, expert patients and professionals need to collobarate with each other. We as future healthcare professionals cannot avoid this. Interpretation from one person does not mean that it is the only way. But it can be one stepping stone during rehabilitation process and also motivation to become a peer for someone else.