Pakolaisen palvelupolku
Vuopala, Aino (2007)
Vuopala, Aino
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2007
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-581
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-581
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittääminkälaisia kokemuksia pakolaiset ovat saaneet suomalaisessa palvelujärjestelmässä ja arvioida miten palveluohjauksellinen työote toteutuu Jyväskylän julkisissa palveluissa asiakkaan kokemusten valossa. Tämä tutkimus tulee osaksi työttömien palvelua ja ohjausta kehittävää "Huhtasuon pilottihanketta". Huhtasuon pilottihanke on Wire-projektin ja Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen yhteinen meneillään oleva kehittämishanke, joka käynnistyi vuoden 2005 loppupuolella. Wire-projekti on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hallinnoima , ja osittain Euroopan sosiaalirahaston (ESH) rahoittama monivuotinen verkostohanke. Tutkimus on tehty kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin teemahaastattelua ja aineisto koostui kolmen pakolaisena Suomeen saapuneen henkilön haastatteluista. Sisällönanalyysiin käytettiin abduktiivista eli teoriaohjaavaa analyysitapaa. Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat palveluohjaus ja palveluohjauksellinen työote. Tulokset pakolaisten saamista kokemuksista on esitetty hyvien ja huonojen kokemusten palvelupolkuina haastattelurungon osatehtävien mukaan jaoteltuina. Osatehtävät mukailevat palveluohjausprosessin vaiheita. Kokemusten jako hyviin ja huonoihin tapahtui ideaalisesti toimivan palveluohjausprosessin näkökulmasta. Palveluohjauksellisen työotteen toteutumista Jyväskylän julkisissa palveluissa on arvioitu palvelupolkujen jälkeen. Tutkimustulosten mukaan hyviä kokemuksia on syntynyt silloin, kun palveluohjauksellista työotetta on käytetty ja huonoja kokemuksia on syntynyt silloin, kun sitä ei ole käytetty. Palveluohjauksellinen työote toteutuu Jyväskylän julkisissa palveluissa melko hyvin. This study had two aims. The first aim was to find out what kind of experiences the refugees have gained from the Finnish service organisation. The other was to evaluate how case management approach is used in the public services in Jyväskylä from client's point of view. The study was made with qualitative methods. Reseach material was collectedby theme interview of three persons who came to Finland as refugees. Reseach material was analysed by abductive method. The results of refugees' experiences are presented as service path of good experiences and service path of bad experiences. The service path are divided according to subtasks of the first aim ofstudy. The subtasks minic the case management process. The case management process in ideal situation as used as the point of view, when dividing the experiences into good and bad was done. The use of the case management approach in the public services was evaluated after two service paths. According to reseach conclusion the good experiences were gained when the case management approach was used. The bad experiences were gained when this approach was not used. In the light of refugee clients' experiences the case management approach is used guite well in the public services in Jyväskylä.