Wirettä työttömien palveluohjaukseen : julkisen hallinnon ja kolmannen sektorin työntekijöiden näkemyksiä palveluohjauksen kehittämishaasteista

Abstract

Vuonna 2005 käynnistettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Euroopan sosiaalirahaston tukema Wire 3-projekti. Edellisessä WIRE -projektissa kehitetyn toimintamallin juurruttamiseksi ja uusien innovaatioiden tukemiseksi aloitettiin tutkimus, jonka yhdeksi painopistealueeksi asetettiin työttömien palveluohjaus. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa työllisyydenhoidon eri toimijoille tietoa ja työvälineitä työttömien palveluohjauksen kehittämiseksi sekä selkiyttää työttömien palveluohjausprosessia. Tämä tutkimus hyödyntää edellä mainittua tutkimusta varten kerättyä aineistoa. Tutkimustehtävänä oli kuvata työntekijöiden esittämiä työttömien ohjaukseen liittyviä kehittämisajatuksia. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut tehtiin sosiaali- ja terveyspalvelujen, työvoimahallinnon, työvoiman palvelukeskuksen, kansaneläkelaitoksen ja kolmannen sektorin työntekijöille. Tähän tutkimukseen valittiin koko aineistosta 15 haastattelua. Kohdejoukko valittiin työvuosien määrän ja työntekijöiden edustaman organisaation perusteella. Analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tuloksena saatiin palveluohjausprosessin eri vaiheisiin liittyviä kehittämishaasteita. Tarvitaan varhaista puuttumista asiakkaan tilanteeseen, palvelutarpeen parempaa tunnistamista, ohjaamisen oikeaaikaisuutta ja priorisointia. Asiakkailla tulisi olla nimetty työntekijä ja asiakkaille tulisi antaa enemmän aikaa. Tietosuoja-asiat tulisi selventää. Luottamuksen rakentamista ja vastuun jakamista pidettiin tärkeänä. Ehdotettiin arviointijaksoa kaikille sosiaalitoimen kirjallisesti asioiville asiakkaille, korostettiin asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan tukemista. Arviointiin toivottiin enemmän aika-, henkilö- ja tietoresursseja sekä palvelutuntemusta. Painotettiin asiakkaalle tehtävää toimintasuunnitelmaa,verkostoyhteistyötä ja toimintakäytäntöjä. Korostettiin asiakkaan tilanteen seurantaa ja toivottiinasiakkaille riittäviä tukia ja palveluja. Asiakkaan jatkopolun turvaamista pidettiin tärkeänä. Tulokset selventävät palveluohjausprosessin painopistealueita ja ne vahvistavat aiempia tutkimuksia työttömien palveluohjauksen toimivista elementeistä.

In 2005 a Wire 3-project, supported by the Jyväskylä University of Applied Sciences and the European Social Fund was started. In order to impress operation models developed in the previous Wireproject and to support new innovations, a research was started. One of its areas of priority was set to be case management among unemployed. The aim of the research was that differentactivators within the employment administration would get information and tools for developing case management for the unemployed. The aim was also to clarify the case management process of the unemployed. This research profits material collected for the research mentioned above. The aim was to picture employees' thoughts on the development on the guidance of unemployed. The research was carried out by performing a qualitative research extract, using theme interview. The interviewed were employees within social health care services, labour administration, labour force servicecentres and the Social Insurance Institution as well as employees within the third sector. Fromthe whole material 15 interviews were chosen for this research. The target group was chosen based on working years and on the organisation which the employee represented. Content analysis based on theory was used as the analysis method. As a result, development challenges, connected to different stages of the case management process were achieved. It is essential to interfere in the customer's situation at an early stage. It is also essential to recognise the need for case management and to guide at the proper time as well as to prioritize. The customer should have a named employee and the customers should be given more time. The privacy protection matters should be clarified. Building of trust and sharing responsibility were considered important. A valuation period for every social service customerwho handles in writing was suggested. It was emphasized that the customer should be of priority and supported. The evaluation showed expectation of more time, personal- and informative resources and service awareness. Plans of action for the customer, network co-operation and activity practices were emphasised. The follow-up on the customer's situation was emphasized and there was a wish for sufficient support and services for the customer. The future path of the customer was considered important. The results clarify the areas of priority for case management. They also confirm earlier studies on elements in case management for unemployed.