"Välillä tuntuu, että varjellaan, ettei kukaan saisi tietää"kartoitus Wiitaunionin vammaispalveluissa asioimisesta palveluohjauksen näkökulmasta /
Hakonen, Heidi.; Malinen, Anna-Kristiina. (2009-03-02)
Hakonen, Heidi.
Malinen, Anna-Kristiina.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2009-03-02
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1235982843-8
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1235982843-8
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa mistä vammaispalvelulain mukaisia palveluja saaneet Wiitaunionin kuntalaiset olivat saaneet tietoa, millaisena he kokivat viranomaisilta saaneensa tiedon ja kuinka palveluohjauksellisuus näkyi siinä. Tarkoituksena oli antaa kyselyyn vastaajille mahdollisuus tuoda mielipiteitään esille päättäjille. Tutkimuksen tulokset tulevatkin olemaan apuna Wiitaunionin vammaispalveluja kehitettäessä. Tutkimusmenetelmä oli postikysely, jossa oli suljettuja ja avoimia kysymyksiä sekä väittämiä. Kysely lähetettiin syksyllä 2008 vammaispalvelulain mukaisia palveluja vuonna 2006 tai sen jälkeen saaneille kuntalaisille. Kohderyhmän koko oli 197 ja vastauksia palautui 74. Näin ollen vastausprosentti oli 37,6 %. Tulokset käsiteltiin SPSS-ohjelman avulla ja manuaalisesti. Suurin osa vastaajista koki joutuvansa itse hakemaan tietoa palveluista. Myös omaisilla ja ystävillä oli merkittävä osuus tiedonlähteenä. Vammaispalvelujen ohjaaja oli suurin tiedonlähde subjektiivisten palvelujen kohdalla, mutta kuten muillakin tietolähteiltä, hänen merkittävyytensä laski harkinnanvaraisten palveluiden kohdalla. Vastaajat nostivat tärkeiksi tekijöiksi tiedon saannin vaivattomuuden ja tiedottajan avoimuuden. Enemmistö vastaajista näki vammaispalvelun ohjaajan sopivimmaksi tiedottajaksi tulevaisuudessa. Vastaajat kokivat, että heidän elämäntilanteensa otettiin hyvin huomioon vammaispalveluissa asioidessa. Kotikäyntien osalta 62,7 % vastaajista oli tyytymättömiä. Tutkimuksista nousi esiin tiettyjä ryhmiä, jotka olivat useasti erityisen tyytymättömiä tai tyytyväisiä. Tyytymättömimpiä olivat yli 65-vuotiaat, henkilöt, joilla on muu vamma (kuin tutkimuksessa määritetty) ja muussa asumismuodossa (kuin tutkimuksessa määritetyssä) asuvat. Tyytyväisimpiä sen sijaan olivat 26– 45-vuotiaat ja palvelukodissa/asuntolassa asuvat. Sosiaalialan työkentälle tutkimustulokset toivat vahvistusta aikaisimpiin tutkimustuloksiin ja käsityksiin vaikeutuneesta palvelujärjestelmässä luovimisesta.